Kategoria: Ajatuksia matkailusta

Julkaistu

Visit to Santa’s village

If there is one thing you need to know about me, it’s that I am a big Christmas enthusiast. It is probably my favorite holiday, and it has always been. I love to get together with my family for a big dinner and exchange gifts with them. It’s always a joyful time and the part of the year I love the most.

So yes, I think you’ve figured it out but as a travel afficionado, Santa’s village was on my bucket list. If someone told a 7-year-old me I would visit it one day, I would’ve probably cried out of joy as it was one of my biggest dreams. And look at me now, 23 years old and making my dream come true!

Photo: Clarisse Alu

I went to Santa’s village on the 6th of December 2022. It was the first stop of the Lapland trip I went on with some fellow exchange students. I was afraid I would not be able to enjoy it as much as possible while being tired from the 10-hour bus trip we had to get there, but I think the excitement got the upper hand and I was literally like a child during the visit. We had two hours, so with a few friends, we directly went to THE must stop: Santa’s house. We were so excited, and we did take a picture all together with Santa himself!

We then headed to the shop and I couldn’t help myself but to buy a few souvenirs… We didn’t have much time to do any activities, so we only walked around, and went to see the reindeers, cross the arctic circle, take a lot of pictures to remember this trip we had together. It really was a dream come true. And the fact that I got to experience it with my friends made it a hundred times better.

Santa’s village is overall an amazing experience and a place every traveler coming to Lapland needs to go to. The snow and the lights made it even more magical, and I am so happy I got to experience it (and I probably would go back there if I had the chance to!).


Text: Ninon Bertrand, an Erasmus exchange student from University of Clermont Auvergne

Julkaistu

Eesti kuin Kontu

Uskallan väittää, että monelle suomalaiselle tulee Virosta mieleen viinaralli ja pimeä työvoima. Minulle on Virosta muodostunut paljon pehmeämpi ja perinteisempi kuva.

Varsinkin Etelä-Virossa Vörumaassa sijaitseva pieni Antslan kylä on kuin suoraan J.R.R. Tolkienin tarujen hobittien asuttama Kontu. Jotkut asukkaiden taloista ovat yli satavuotiaita, ja pihat, runsaat kasvimaat ja kotieläimet äärimmäisen kauniisti ja hyvin hoidettu. Ihmiset ovat kilttejä, ahkeria ja vieraanvaraisia.

Eräs maatalon emäntä oli hurmaava näky olkihattuineen ja kävelykeppeineen hoitaessaan kaunista puutarhaansa. Hän tarjosi itse kasvattamiaan viinirypäleitä ja luumuja, jotka tietenkin olivat ensiluokkaisia. Eestiläisillä on vahva identiteetti ja omasta mielestäni heidän yhteiskuntansa ja tapansa ovat paljon eurooppalaisempia, kuin meillä joskus melko jäyhässä Suomessa. Vähän kuin jokainen eestiläinen tietäisi, kuinka ainutlaatuinen heidän maansa on, niin siitä täytyy pitää huolta.

Osallistuin tällä käyntikerralla myös Antslassa järjestetyille markkinoille, jossa myytiin kaikkea paikallisista käsitöistä vuosikertaviineihin ja helikopterikyyteihin. Kolmipäiväinen tapahtuma huipentui joka ilta järjestettävään konserttiin, jossa meno oli melkoisen railakasta. Juhlahumussa en voinut olla huomaamatta, kuinka hyväkäytöksisiä ihmiset olivat. Jos ohikulkija vahingossa tönäisi, aina pyydeltiin kohteliaasti anteeksi.  Jos katsomossa jonkun pitkän henkilön takana oli joku lyhyempi, niin aina pidempi päästi lyhyemmän eteensä.

Vierailimme myös yhdellä Eestin ylpeydellä, Tamme Laurin tammella. Kyseinen puu on todistettavasti melkein 700 vuotta vanha. Puu on äärimmäisen suojeltu ja iso osa eestiläistä identiteettiä. Puu on todistanut monet sodat, kansannousut ja tuhot. Jos puu osaisi puhua, sillä olisi varmaan monet viisaat tarinat kerrottavanaan.

Teksti ja kuvat: Johanna Riikilä, ensimmäisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija

Julkaistu

Matkustaminen on kivaa – niin kuin myös kotiinpaluu!

Matkailu, etenkin ulkomaille, on aina ollut yksi mielenkiinnon kohteistani. Oli kyseessä sitten rantalomakohde tai kaupunkimatka, haluan tutkia mahdollisimman paljon kyseistä miljöötä, tutustua sen kulttuuriin, ja ihan vaan nauttia ja ihastella nähtävyyksiä. Pidän tutusta ja turvallisesta, mutta usein, mitä erilaisempi ympäristö on, kuin mihin koto-Suomessa on tottunut, sitä hauskempaa on lähteä katselemaan, mitä kyseisellä kohteella on tarjota.

Luokkaretki Saksaan

Viimeisimmät reissuni ennen korona-ajan sulkuja olivat keväällä 2019: kolmen viikon koulumatka Saksaan ja viikon lomareissu äitini kanssa Englantiin. En ollut käynyt kummassakaan maassa aikaisemmin. Saksaan ihastuin aivan hurjasti. Päämajoituksemme sijaitsi Bambergissa eräässä hostellissa aika kaukana keskustasta ja noin puolessa välissä reissua vietimme neljä yötä myös Berliinissä. Tämä matka vahvisti haluani oppia lisää saksan kieltä ja toi silloista luokkaamme myös enemmän yhteen, koska meillä ei ollut siellä kuin toisemme emmekä olleet tunteneet ennestään kovin kauaa. Siksi olikin hauska tutustua uudella tavalla erilaisessa ympäristössä omiin luokkatovereihin.

Englannissa eläkeläisten kanssa

Äitini oli ilmoittanut meidät opastetulle turistimatkalle Englantiin, jonka kohteina olivat englantilaiset saippuasarjojen kuvauspaikat, jotka sijaitsivat suurimmalta osin keski-Englannissa. Kävimme muun muassa Sydämen asialla -sarjan kuvauspaikalla, jonka kupeessa oli myös Harry Potter-elokuvista tuttu juna-asema ja sattumalta myös itse Tylypahkan juna paikalla.

Pääsimme myös kävelemään kuuluisaan Emmerdalen vanhaan kylään, jossa sarjaa aikaisemmin kuvattiin. Maistoimme paikallisen Woolpack-pubin oluita ja ostimme matkamuistoja suloisesta pienestä liikkeestä, jonka myyjä yllättäen puhui meille muutaman sanan suomea. Hän sanoikin, että kyseinen kohde on suomalaisten keskuudessa hyvin suosittu.

Koko matka oli sinänsä koominen, koska meidän lisäksemme reissun oli varannut myös suuri eläkeläisryhmä, joiden pyynnöstä suunnitelmia muunneltiin siten, että pääsisimme tutustumaan myös Lontoon kaupunkiin. Tosin siihen annettiin aikaa vain yksi päivä, joten kiirehän siinä tuli.

Niin ihanaa kun matkailu onkin, aina ollessani poissa kotoa muistan, kuinka ihanaa on asua Suomessa. Opin arvostamaan kotimaatani aina enemmän ulkomailla ollessani, vaikka mitään negatiivista sanottavaa minulla ei tähän astisista matkoistani ole. Suomi vaan on aina Suomi ♥

Teksti ja kuvat: Janita Velin, ensimmäisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija

Julkaistu

Minusta tulee restonomi

Lähdin opiskelemaan matkailualaa, koska lukioaikoina jatko-opiskeluja pohtiessa varsinkin matkailuala jäi itselle eniten mieleen. Perehdyin alaan vielä lisää opinto-ohjaajan kanssa ja ajattelin alan olevan sellainen, mitä voisin lähteä opiskelemaan.

En kuitenkaan lähtenyt heti opiskelemaan ylioppilaaksi valmistuttuani, koska en kokenut olevani siihen valmis. En ollut myöskään täysin varma esimerkiksi siitä, mihin päin Suomea lähtisin opiskelemaan. Viettäessäni välivuotta sain rauhassa miettiä enemmän mitä tulevaisuudessa haluan tehdä, ja oikeastaan koko vuoden ajan varmuuteni matkailualalle menemisestä kasvoi ja alkoi kiinnostamaan enemmän. Päätin lopuksi lähteä Poriin opiskelemaan, koska muutamat tutut suosittelivat minulle Poria enemmän kuin esimerkiksi Turkua.

En ole oikeastaan itse edes matkustellut paljoa, ja lapsena olin aina vähän kateellinen sellaisille kavereille, jotka matkustivat paljon joka vuosi. Oma ensimmäinen lomareissuni ikinä oli Saksaan Berliiniin. Olin silloin alle 10-vuotias. Sen jälkeen seuraava matkani suuntautui 14-vuotiaana Viroon. Oikeastaan ainut matka, jota itse pidän kunnon matkailukokemuksena, on se kun 17-vuotiaana matkustin Kiinaan Shanghaihin yksin, kummitätini luo vierailemaan. Se tuntui erilaiselta muihin matkakokemuksiini verrattuna, kun yhtäkkiä lähti pieneltä paikkakunnalta, vähäisellä kokemuksella yhteen maailman suurimpaan maahan ja kaupunkiin.

Tulevaisuudessa, valmistuttuani restonomiksi, haluan matkustaa paljon enemmän ja nähdä maailmaa, koska vielä on niin paljon näkemättä ja kokematta. Koen myös, että nykyään minua kiinnostaa pelkän lomailun ohella myös eri paikkojen kulttuurit ja historia. Haluan oppia matkailun lisäksi niistä lisää!

Teksti ja kuva: Linnea Maikola, ensimmäisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija


Julkaistu

Matkustaminen rentouttaa

Me pidämme matkustamisesta. Se auttaa meitä rentoutumaan. Matkustamme eri paikkoihin, jotta pääsemme kokemaan jotain tavallisesta poikkeavaa. Tätä kokiessamme meillä on niin mukavaa, että unohdamme arjen kiireet ja murheet. Kaukana ollessamme saamme luvan olla miettimättä ja murehtimatta kotona olevia velvollisuuksia, sillä emme voi vaikuttaa niihin ollessamme jossain muualla.

Arjen keskellä on välillä kiireellistä ja sen keskellä on vaikea muistaa mihin asioihin voimme vaikuttaa ja mihin emme. Maiseman vaihdos on todella tehokas tapa saada ajatukset muualle. Tämän takia ihmisiä kannustetaan menemään esimerkiksi metsään lenkille, jos neljän seinän sisällä alkaa liikaa ahdistamaan.

Matkustaessa taas ihaniin lomakohteisiin pääsemme entistä syvemmin tutustumaan uusiin maisemiin. Tällöin huomiomme kiinnittyy helpommin ympärillä oleviin asioihin. Esimerkiksi kuvittele olevasi jossain kaukana missä meri kuohuaa. Aurinko paistaa suoraan yläpuolellasi. Hengität raikasta ilmaa keuhkosi täyteen ja tunnet itsesi levolliseksi. Eikö kuulostakin rentouttavalta ajatukselta. Varsinkin jos luet tätä tekstiä jossain täysin muissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi sisällä toimistossa.

Matkustaessamme saatamme myös tuntea velvollisuudentunnetta siitä, että kun kerran ollaan matkalle lähdetty, niin meidän tulee rentoutua siellä. Matkaan on sijoitettu yleensä rahaa ja työtä, joten päätämme jo valmiiksi, että tulemme rentoutumaan, ja se on aivan oikein.

Muistakaamme rentoutua. Se on hyvin tärkeää.

Teksti ja kuvat: Valentin Rinne, ensimmäisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija


Julkaistu

Luksusta keskellä ei-mitään

Suomessa on paljon matkailun potentiaalia, erityisesti luontomatkailun saralla. Ympäri maailmaa Suomi on tunnettu erämaistaan, tuhansista järvistään ja eläimistään. Yhä enemmän mietitään sitä, miten luontoalueita voisi valjastaa paremmin turistien käyttöön. Itse mietin, miten nämä alueet voisi pitää mahdollisimman autenttisina ja koskemattomina.

Sevettijärven paratiisi

Olin kesällä 2021 muutaman viikon Lapissa lomailemassa. Olimme ystäväni mökillä Sevettijärvellä. Sevettijärvi sijaitsee Itä-Lapissa ja kuuluu Inarin kuntaan. Elimme nämä viikot hyvin autenttisissa oloissa, ilman juoksevaa vettä ja muita ylellisyyksiä. Vaelsimme erämaassa miettien, että mitä jos nämäkin paikat täyttyisivät turisteista ja erilaisista palveluista.

On toki hienoa, että Suomeen matkustetaan kauniiden maisemien perässä ja matkailu on tärkeä elinkeino esimerkiksi Lapissa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tietyt paikat tulisi säilyttää ennallaan matkailusta huolimatta. Olen myös pohtinut aihetta siitä näkökulmasta, että uusi trendi voisi olla matkustaa juuri koskemattomiin paikkoihin.

Luksusta voi olla myös yksinkertaisuus

On puhuttu paljon siitä, miten esimerkiksi kansallispuistoihin voitaisiin kehittää uusia palveluja, kuten rakennettuja wc-tiloja ja muita matkailua helpottavia tekijöitä. Minun mielestäni nuo asiat vievät pohjan luontomatkailun tarkoitukselta. Jos mietin itseäni ja omia motiivejani lähteä Lappiin lomalle, haluan kokea kaiken mahdollisimman alkeellisesti ja aidosti. Luksus voi siis tarkoittaa myös sitä, että kohteessa ei ole mitään valmiiksi rakennettua, ei muita ihmisiä lähimailla eikä valmiiksi pinottuja polttopuita. Tällainen matkailu ei tietenkään sovi kaikille, mutta uskon, että tulevaisuudessa ihmiset voisivat kiinnostua tällaisesta enemmän.

Luontomatkailu on parasta terapiaa

Lapin reissulla huomasimme, kuinka terapeuttista meidän matkustustyylimme oli. Nautimme luonnosta ja erilaisista askareista, kuten veden nostamisesta kaivosta ja polttopuiden pilkkomisesta. Nämä kaikki arkiset askareet saivat ajatukset muualle arjen kiireistä. Siksi mietin, että jos kaikki tuodaan matkailijoille valmiina, saavatko he kokemuksesta oikeasti kaiken irti. Jos ympärillä häärää lukuisia muita turisteja ja oppaita, matkan sisimmäinen tarkoitusperä voi jäädä hyvin pinnalliseksi.

Pohjoismaisella matkailulla on muutakin tarjottavaa kuin luonto

Monet matkustavat Pohjoismaissa luonnon perässä ja siksi kohteiksi valikoituu erilaiset kansallispuistot ja nähtävyydet. Tällöin voi jäädä kokematta muut mielenkiintoiset aspektit, eli paikalliseen elämäntapaan ja kulttuuriin tutustuminen.

Kun matkustimme Sevettijärvelle, ei muista turisteista ollut tietoakaan. Pääsimme sukeltamaan paikalliseen elämäntapaan ja tutustuimme saamelaiseen kulttuuriin ja poronkasvattajiin. Mielestäni tämä oli todella hienoa ja luksusta, koska kokemus oli aito, eikä esimerkiksi matkailijoita varten luotu palvelu.

Ylipäätään ihmisten tulisi ajatella luontomatkailua erilaisista näkökulmista ja nähdä siinä uusia mahdollisuuksia. Pohjoismainen luontomatkailu ei siis välttämättä tarkoita pelkkiä opastettuja kansallispuistovaelluksia tai rakennettua ympäristöä. Ihmiset voivat etsiä luksusta myös keskeltä ei-mitään. Kokemuksen kautta voin sanoa, että tällainen voi olla jopa parasta luksusta.


Teksti ja kuvat: Ada Hannula, Matkailun koulutusohjelman toisen vuoden opiskelija


Julkaistu

Greenwashing in tourism

Greenwashing is a tactic used in marketing to make a company or product seem sustainable with false pretenses (Salonen, 2021). An example of this would be that a company’s product is advertised as a sustainable choice by making the imagery around the product center around nature and using words such as ’green’ and ’natural’ without any actual reason. Greenwashing is a way of false advertisement when it is used to sell products and services that aren’t sustainable under pretenses that they are.

How to recognize greenwashing?

Greenwashing is as much prevalent in tourism as in other industries; therefore, it is important to recognize the red flags that can point to greenwashing. OneGreenPlanet has listed five ways to spot potential greenwashing in a company’s or product’s marketing:

  1. Vague buzzwords such as ’green’ and ’natural’ can be a red flag in marketing with a reason of not having a specific requirement to use in marketing meaning that any product can use these terms without actually being ’green’ or ’natural’ in a sense that customers perceive them to be.
  2. Imagery used in marketing can also be misleading and create a false sense of nature friendliness. Usually, companies use imagery from nature to seem in tune with nature even though the product is harmful for the environment. As an example, a fast fashion company using imagery of people dancing in a forest can create an image that the clothes are somehow sustainable.
  3. Having a hidden parent company can be a sign of greenwashing when the parent company is deemed unsustainable and the smaller company under it markets itself as sustainable.
  4. Transparency is a key when it comes to sustainable companies so when the company shows lack of transparency it raises questions of what are they hiding? Unfortunately lack of transparency isn’t usually an accident but planned not to show the reality of the sustainable claims.
  5. One clearer sign of greenwashing are the company’s clashing values. For example, can a company producing solar power be considered sustainable even if they also create energy from coal energy?

Greenwashing in tourism

So how does greenwashing show in tourism? Using the discussed ways to spot greenwashing applies also in tourism, but what to pay special attention to when trying to spot greenwashing in tourism business? I have listed a few things to pay close attention to when searching for a sustainable and ethical tourism companies.

  1. Eco-certificates are a good way to spot a company that has the merits to be considered sustainable. When looking for these eco-certificates it is important to check if they are reliable and what are the requirements for the said certificate. (Natasha, 2020). One certificate that is used in tourism businesses, especially in accommodation businesses is the Green Key. There can also be sustainable businesses without any certificates because these may be expensive to apply for so smaller businesses might not have the funds to apply even though they qualify (Natasha, 2020).
  2. Airlines being a significant part of travel makes it important to pay attention to the marketing of airlines. It is a known fact that air travel isn’t sustainable so airlines marketing it as such is greenwashing. Of course, there are actions that can make it more sustainable, for example switching plastic products with cardboard, but it still doesn’t make it a sustainable way of travel. I am not saying to avoid air travel at all cost, but at least for me it is important that the airline is honest about the emissions air travel causes and doesn’t try to hide it with ad campaigns. The same goes for other travel services.
  3. Use of animals in nature tourism services is common and is something to pay attention to when choosing a service containing animals. Doing research outside of the service providers website can tell if they treat the animals fairly or if it just looks like that in advertisements.
  4. Conditions that the employees work in are usually hard to research but it tells you about how ethical the company is (Natasha, 2020).

These are just a few examples that are important to keep in mind when doing research of the service providers on your trip, and there are many other factors to consider too.

In conclusion, there isn’t any company that is 100% sustainable but when trying to find the most sustainable one it is important to make the conclusion based on facts, not on false advertisement.

Text: Vilma Huosianmaa, second year student in the degree programme in Tourism
Pictures: Pixabay

References:

K. Salonen. (2021). Viherpesulla ja vastuullisuudella on eroa. Retrieved 29.10.2021 from https://eetti.fi/2021/03/18/viherpesulla-ja-vastuullisuudella-on-eroa/

N. Schwingle. (2020). 5 Ways to Spot Greenwashing. Retrieved 29.10.2021 from https://www.onegreenplanet.org/environment/5-ways-to-spot-greenwashing/

Natasha. (2020). Beware of these greenwashing tourism tactics: avoid scammers. Retrieved 29.10.2021 from https://mindfulfeet.com/greenwashing-tourism/

Julkaistu

Koronapandemian vaikutukset matkailuun

Vaikka ilmastonmuutos on ollut tapetilla jo pitkään, on sille viime vuosien aikana uhrattu enemmän palstatilaa, ja se on saanut normaalin kuluttajan pohtimaan yhä tarkemmin päivittäisiä valintojaan.

Paljon on ollut puhetta ”arjen pienistä teoista”, joilla voi kuitenkin merkittävästi hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä. Yksi suurin huonoa omaa tuntoa aiheuttanut tekijä on ollut matkustaminen, sillä matkustamiseen kuuluu lähes aina jokin kulkuväline, joka harvemmin liikkuu pyhällä hengellä. Matkailualaa voidaan kritisoida myös sen aiheuttamista luonnon maisemien tuhoamisesta, eläinten ja paikallisten asukkaiden häiriintymisestä sekä jäteongelmista. Lista on oikeastaan melko pitkä, mutta siihen on myös reagoitu moniulotteisesti kehittämällä matkailusta kestävämpää.

Matkailuala on suuri, jopa merkittävin elinkeino useille maille, ja se työllistää miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Esimerkiksi Afrikan maat ylläpitävät suojelualueiden hoitoa niiden sisäänpääsymaksuilla, jotka tuottavat arviolta 142 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Koronapandemian myötä matkailun ollessa suljettu, ovat monet suojelualueet ja niiden ympärillä elävät yhteisöt eläneet kuukausia ilman tuloja. Tämä näkyy suojelualueiden hoidon katkeamisena, suojeltavien eläinten salametsästyksenä ja asukkaiden toimeentulon loppumisena. Suojelutoiminnan loppuminen voi siis vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen erittäin radikaalisti.

Covid-19 pandemia herättää meissä ymmärrettävästi enemmän negatiivisia tunteita. Matkustusrajoitukset ovat vieneet monta matkailualan yrittäjää konkurssin partaalle, lentoemännät ovat päätyneet töihin sairaalan tapaturma-asemille, ja normaalisti aurinkorannoilta kirjoittelevat matkabloggarit ovat joutuneet tyytymään kotimaan nähtävyyksiin, tai pysymään kotisohvillaan. Mutta matkustusrajoitukset ja turismiaktiviteettien sulkeminen on merkinnyt myös luonnon ja sen eliöiden palautumista. Etenkin massaturismista ja sen seurauksista kärsineet kohteet ovat saaneet hengähtää ja parantua matkustamisen ollessa tauolla. Lisäksi kotimaan matkailu on lisääntynyt, ja ihmisten suhde luontoon on parantunut.

Vaikka pandemialla ei ole YK:n raportin mukaan ollut suurta muutosta ilmastonmuutokseen, on se vähintään muuttanut ajattelutapaa ja luonut täysin uusia, virtuaalisia matkustustapoja. Ja vaikka jo pitkään on kehitetty kaikenlaisia ympäristöystävällisiä ratkaisuja, on korona-ajan vahvistama lentohäpeä yhdessä koronan vuoksi lisääntyneen ilmastokeskustelun kanssa saanut ihmiset arvioimaan matkustustarvettaan entistä kriittisemmin. Mehän tiedämme, ettei kotiin jääminen ole vastaus ongelmaan, vaan meidän tulisi matkustaa ilmastoa ja ympäristöä säästävästi, pidempään ja harvemmin. Itse uskon, että Covid-19 liittyy vahvasti ilmastonmuutokseen, jossa elämme tällä hetkellä, ja sen vaikutukset näkyvät matkailualassa pitkään. Matkailualan tulee sopeutua tähän muutokseen vastaamalla asiakkaiden arvoihin jatkuvalla kehityksellä.


Teksti: Nanni Valkonen, Matkailun tutkinto-ohjelman toisen vuoden opiskelija
Kuvat: Pixabay

Julkaistu

I don’t need no beach vacations, as long as I have the sea!

Airplane’s tires hit the ground. I get out of the plane, and the humid warmth hits my face like a wall. It’s almost midnight, but it’s so warm. Finding the right taxi that was ordered for us is a challenge. 40 minutes’ drive after the flight feels like ages. Can’t wait to get to the marina. Smell the sea and the fresh air.

I haven’t travelled much. Just your occasional cruise to Sweden and Estonia. A few trips to Russia were pretty mind opening. A car trip to Copenhagen through Sweden was fun. I haven’t been to any beach holidays, but I might not even want to take those, after I have been sailing several times in the Mediterranean Sea.

I can’t swim properly. I’m afraid of water, but yet, I feel the connection to the sea. The power of it is so strong, you must be very humble in front of it. But then again, it’s so calming. You can look at an ocean for so long and have no idea how much time has passed. Maybe it has something to do with the fact that I have lived my entire life by the sea.

If you have the possibility to go on a sailboat, I highly recommend it. And even better, if possible, to go on a yacht abroad and sail away…

I don’t recommend big cities. The large tourist traps. Sail the sea and visit the small villages. The ones with the real heart of that country. The little villages you want to visit all over again, because of the authentic people. The authentic music. The authentic nature.

There’s nothing better than drinking your morning coffee on a boat’s deck. Feel the warmth of the sun as it rises.  Or at night, when the sun has come down, sit on that deck. Listen to the little waves touch the boat and hear the happy noises from the village. Whenever I’m sad or stressed, I go back to those memories. And those memories confirm that yes, that is where I want to go again. I don’t need no beach vacations, as long as I have the sea.

I went sailing first time in 2001. My parents had gone a few times before that. I had never heard about that kind of possibility. Never even seen an advertisement on this subject. So, I’ve been thinking: How much different possibilities does traveling have? Why don’t people know about these things?

Hopefully, in my future career in tourism, I will have the chance to change that and show the people how wonderful our world really is.

Text and pictures: Heli Kulju, first year International Tourism Management student

Julkaistu

Korona teki minusta karavaanarin

Vuonna 2020 meillä oli varattuna matka Kreikkaan heinä-elokuun vaihteeseen koko perheelle. Matka oli todella odotettu: itse en ollut matkustanut ulkomaille kymmeneen vuoteen ja lapset eivät olleet vielä ikinä käyneet ulkomailla. Kuitenkin, kuten kaikki tiedämme, korona iski keväällä 2020 lujaa ja kesän matkahaaveet sai heittää romukoppaan.

Alkujärkytyksen jälkeen aloimme miettimään voisiko matkan kuitenkin korvata jollain muulla, ehkäpä kotimaassa? Punnitsimme eri vaihtoehtoja ja päädyimme lähtemään elämämme ensimmäiselle karavaanarimatkalle asuntoautolla. Reitti mietittiin tarkkaan, samoin kohteet. Monet kiinnostavat paikat olivat kuitenkin kesällä 2020 kiinni ja niitä varten pitää tehdä vielä joskus uusi reissu!

Reissumme alkoi Imatralta ja loppui Rovaniemelle. En muista edes tarkkaan kaikkia kohteita, joissa kävimme, mutta parhaiten jäi mieleen Imatran Kylpylän Taikametsä, Parikkalan Patsaspuisto, Ranua Zoo, tunturit ja gondolihissit, Levin rinteeseen kiipeäminen ja siellä ns. Joulupukin mökin valloittaminen, sekä tietysti joulupukin pajakylä Rovaniemellä.

Kuvat kertovat enemmän, joten tässä pari:

Kotimaan karavaanireissumme oli onnistunut ja turvavälitkin saatiin reissussa hyvin pidettyä (paitsi ehkä kylpylässä). Tästä innostuneena lähdetään varmasti uudestaankin karavaanailemaan, suosittelen muillekin!

Teksti ja kuvat: Satu Laakso, Matkailun tutkinto-ohjelman ensimmäisen vuoden opiskelija