Nelli Kantola teki opinnäytetyönään asiakastyytyväisyystutkimuksen

Ennen opinnäytetyöprosessia luulin omaavani jo laajan käsityksen asiakastyytyväisyydestä. Olen aina työskennellyt palvelualalla, joten luulin tietäväni mitä hyvä asiakaspalvelu on. Opinnäytetyöprosessin aikana käsitykseni kuitenkin laajeni huomattavasti.

Asiakastyytyväisyys ei koostukkaan pelkästä hyvästä palvelusta vaan monista pienistä asioista, joita itse asiakaskaan ei välttämättä osaa ajatella. Tähän kokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi asiakaspolku, asiakaskokemus sekä kokemusympäristö. Tyytyväinen asiakas siis syntyy asiakkaan näkökulmasta tarkkaan mietitystä palvelukokonaisuudesta. Palvelukokonaisuus vuorostaan käsittää kaiken siitä hetkestä lähtien kun asiakas kuulee yrityksestä ensimmäisen kerran, aina siihen asti kun asiakas on kuluttanut yrityksen tarjoaman palvelun tai tuotteen loppuun – ja vielä sen jälkeenkin.

Tyytyväinen asiakas syntyy onnistuneesta asiakaskokemuksesta. Asiakaskokemus vuorostaan sisältää kaiken mitä asiakas näkee ja tuntee: hajut, maut, äänet ja tuntemukset. Jokainen asiakas saa yrityksestä joka tapauksessa jonkinlaisen asiakaskokemuksen, oli palvelu ja muut asiakaskokemukseen vaikuttavat tekijät sitten hyviä tai huonoja. Huono asiakaskokemus johtaa tietysti tyytymättömiin asiakkaisiin ja hyvä asiakaskokemus tyytyväisiin. Jos jokin asia on erityisen hyvää voi se nostaa koko asiakaskokemuksen tasoa paremmaksi, ja vastaavasti taas jos jokin osa-alue epäonnistuu voi se pilata koko asiakaskokemuksen.

Asiakaskokemukseen vaikuttaa myös kokemusympäristö; esimerkiksi luontomatkailun palveluissa luonto kokemusympäristönä on keskeinen osa asiakaskokemusta. Eräoppaiden retkistä saattaisi uskottavuus kadota, jos ne järjestettäisiin kaupungin puistossa!

Opinnäytetyössäni tutkin asiakkaiden tyytyväsyyttä Koivuniemen Herran farmiin. Farmilla kokemusympäristö on huomioitu hyvinkin tarkasti; teemana on vanha suomalainen maatilan elämä. Teemasta on tehty osa kokemusympäristöä: tilalla soi vanha suomalainen musiikki, työntekijöiden vaatteet ovat vanhanaikaisia renkien sekä piikojen vaatteita ja koristeina on käytetty paljon vanhoja maatilan työvälineitä. Lisäksi yritys vielä sijaitsee oikeasti vanhalla maatilalla.

Asiakaskokemus lähtee syntymään heti asiakkaan ensikosketuksesta yrityksen kanssa. Asiakaspolku voi lähteä käyntiin esimerkiksi markkinoinnin kautta; asiakas näkee yrityksen markkinointimateriaalia joko sosiaalisessa mediassa, televisiossa, lehdessä tai jossakin muussa viestintä kanavassa. Markkinoinnin välityksellä asiakaalle syntyy ennakkokäsitys yrityksestä. Tämän jälkeen asiakas päättää joko ostaa tai olla ostamatta yrityksen tuotteita tai palveluita. Päätöksen tehtyään ostava asiakas etsii todennäköisemmin tietoa yrityksestä verkosta tai kyselee tutuiltaan. Asiakas voi päätyä ostamaan tuotteen esimerkiksi verkkokaupasta, jolloin verkkokaupan käytettävyys vaikuttaa isosti asiakaskokemukseen, tai sitten asiakas päättää lähteä käymään yrityksessä paikan päällä, jolloin asiakaspalvelija on iso vaikuttava tekijä asiakkaan kokemukseen.

Ostettuaan ja käytettyään tuottteen tai palvelun asiakas muodostaa oman mielikuvansa ja tässä vaiheessa ennakkokäsitykset osoittautuvat joko oikeiksi tai vääriksi. Hyvän asiakaskokemuksen saanut asiakas todennäköisesti ostaa yritykseltä uudestaan ja suosittelee yritystä tutuilleen.

”Asiakas ei muista sitä mitä sanoit vaan sen mitä sait heidät tuntemaan” – kirjoittajaa en muista, mutta tämä lause on jäänyt erityisesti mieleeni opinnäytetyöprosessistani. Käsitykseni aiheesta on laajentunut aivan valtavasti ja pyrinkin jatkossa omassa työskentelyssäni miettimään asiakastyytyväisyyttä laajempana käsitteenä kuin pelkästään hyvä asiakaspalvelu. Asiakastyytyväisyydestä on muodostunut itselleni selkeä kokonaisuus, jota jokaisen yrityksen ja jokaisen asiakaspalvelijan tulisi miettiä jatkuvasti.

Teksti: Nelli Kantola, matkailuliiketoiminnan restonomi
Kuvat: Pixabay

Opinnäytetyö Vuojoen kartanon kansainvälistymisestä

Huhtikuussa 2023 International Tourism Management -tutkinto-ohjelmasta Bachelor of Hospitality Management -nimikkeellä valmistunut Elina Nurmi teki opinnäytetyönsä aiheesta Increasing Service Accessibility of International Tourists by Digitalization : Case Vuojoen Kartano Oy. Elina kirjoitti kypsyysnäytteenään aiheesta alla olevan mediatiedotteen.

Vuojoen kartano kansainvälistyy digitalisaation avulla

Vuojoen Kartanon englanninkielinen internetsivu ja verkkokauppa parantavat kartanon löydettävyyttä, sekä helpottavat kansainvälisten matkailijoiden ostokokemusta. Visit Finlandin Datahub sekä Visit Porin verkkokauppa ovat tärkeitä kanavia pienen matkailuyrityksen reitillä kohti kansainvälisempää tietoisuutta. Maaliskuussa 2023 valmistunut opinnäytetyö on ensimmäinen askel yrityksen kansainvälisen digitaalisuuden polulla.

Digitaalinen näkyvyys

Kansainväliset matkailijat etsivät mielellään tietoa verkosta ennen matkansa varaamista ja toteuttamista. Matkailuyrityksen digitaalinen löydettävyys ja näkyvyys matkailijan osaamalla kielellä on käytännössä pakollista, jotta kiinnostus kohteeseen voi syntyä ja varaustapahtuma toteutua. Osana Elina Nurmen projektityyppistä opinnäytetyötä toteutettiin ”In English” -sivu Vuojoen Kartanon internetsivuille sekä englanninkielinen Johku-pohjainen verkkokauppasivu yrityksen jo olemassa olleen suomenkielisen verkkokaupan pohjalta.

Verkkosivun tehtävänä on johdattaa potentiaaliset kansainväliset matkailijat kartanon historian ja nykypäivän äärelle, ja innostaa heitä varaamaan elämyksiä ainutlaatuisessa satakuntalaisessa kartanossa keskellä maalaismaisemaa verkkokaupan upotteiden kautta.
Verkkosivun tehtävänä on johdattaa potentiaaliset kansainväliset matkailijat kartanon historian ja nykypäivän äärelle, ja innostaa heitä varaamaan elämyksiä ainutlaatuisessa satakuntalaisessa kartanossa keskellä maalaismaisemaa verkkokaupan upotteiden kautta.


Kuva: Tomi Glad / Glad Media Oy

Visit Finland Datahub ja Visit Pori

Visit Finland Datahub on erilaiset matkailu- ja ravintola-alan yritykset yhteenkokoava tietopankki, jonka rajapinnan kautta muun muassa matkanjärjestäjät voivat hankkia tietoa matkailukohteista ja niissä toimivista yrityksistä useilla kielillä. Johku ja Datahub on linkitetty niin, että pienenkin yrityksen on helppo ylläpitää tietoja kummassakin, mikä lisää tehokkuutta ja säästää kallista aikaa yritystoiminnan ytimeen, eli asiakkaille elämysten tuottamiseen.

Visit Porin verkkokauppa puolestaan kokoaa yhteen Porin alueen matkailupalvelut ostettavassa muodossa ja Johkun ansiosta laajempi näkyvyys on vain yhden klikkauksen takana. Verkkokauppa-alusta Johku tarjoaa myös paikallisille hyvinvointipalveluita tarjoaville yrittäjille mahdollisuuden myydä palveluitaan Vuojoen Kartanon verkkokaupassa, mikä laajentaa paikallista yhteistyötä sekä yrityksen palveluvalikoimaa entisestään.


Kuva: Tomi Glad / Glad Media Oy

Satakunnan matkailun tulevaisuus

Opinnäytetyöprojektin pohjalta Vuojoen Kartanon on mahdollista laajentaa kielivalikoimaa internetsivuillaan sekä verkkokaupassaan tulevaisuutta ajatellen.

Visit Finland on ottanut vuonna 2021 Ruotsin uudeksi markkinakseen ja myös Visit Pori tekee toimenpiteitä ruotsalaisten matkailijoiden paremmaksi huomioimiseksi Satakunnassa. Sijaintinsa vuoksi Satakunta on ruotsalaiselle matkailijalle oivallinen pysähtymispaikka Vaasan ja Turun satamien välissä, ja tarjoaa heidän kaipaamiaan elämyksiä. Vuojoen Kartanon sivut ja verkkokauppa kääntyvätkin seuraavaksi ruotsin kielelle, jotta kartano on mukana tässä uudessa suunnassa.


Teksti: Elina Nurmi, SAMK International Tourism Management -alumni, Vuojoen Kartanon ravintolapäällikkö
Kuvat: Tomi Glad, Glad Media Oy ja Elina Nurmi

Synkkä matkailu – muutakin kuin kuolemaa ja kärsimystä?

Mistä haluan tehdä opparin? Mikä minua kiinnostaa? Tulenko ikinä valmistumaan? Nämä olivat kysymyksiä, jotka pyörivät mielessäni vuoden 2020 syksyllä, kun oli vihdoin aika aloittaa opinnäytetyön kirjoittaminen. Ajatus opinnäytetyöhön liittyvästä työmaasta pelotti, mutta samalla olin innoissani. Halusin tehdä opinnäytetyön aiheesta, josta olisin aidosti kiinnostunut. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa opinnäytetyöni aiheeksi: Green Care tai synkkä matkailu. Päädyin valitsemaan jälkimmäisen.

Olin jo ennen opinnäytetyöni kirjoittamista kuullut synkästä matkailusta, ja se kiinnosti minua erittäin paljon. Aihe tuntui hyvältä valinnalta myös siksi, että se oli erilainen. Kertoessani synkästä matkailusta tutuilleni, huomasin, että monella ei ollut hajuakaan, mitä se tarkoittaa. Minulle muodostui tavaksi kysyä ihmisiltä, mitä heidän mielestään tarkoittaa synkkä matkailu. Vastaukset vaihtelivat talvella tapahtuvasta matkailusta pimeissä paikoissa vierailuun. Vastaukset vahvistivat käsitystäni siitä, että synkkä matkailu ei ole aiheena kovin tunnettu, ja siitä pitäisi informoida enemmän.

Mitä synkkä matkailu sitten on?

Matkailijat eivät välttämättä lähde matkalle enää vain hakemaan aurinkoa ja hiekkarantoja, vaan matkalta halutaan saada jokin uusi ja erilainen kokemus. Tämä uusi matkailukokemus voidaan saavuttaa synkän matkailun avulla. Synkkä matkailu tarkoittaa matkustamista kohteisiin, joihin liittyy kuolema, kärsimys, katastrofit tai väkivalta. (Fonseca, Seabra & Silva 2016.) Yhteys kohteissa tapahtuneisiin synkkiin asioihin voi olla hyvin suora, mutta tapahtumat saattavat myös liittyä kohteisiin etäisesti. Tällöin kohteita ei välttämättä edes ymmärrä liittää synkkään matkailuun, ellei tiedä niiden koko historiaa. (Hohenhaus 2020.) Synkän matkailun kohteita ovat esimerkiksi Auschwitz-Birkenau, Tšernobyl ja Ruandan kansanmurhan muistomerkki.

Kuva: Pixabay


Synkkä matkailu voi terminä kuulostaa pahalta, ja siihen saatetaan liittää paljonkin ennakkokäsityksiä. Keskustelua syntyy varsinkin synkän matkailun eettisyyteen liittyvistä näkökulmista ja mielipiteistä. Usein ajatellaan, että matkailijoiden motivaatiot synkän matkailun kohteissa vierailulle ovat kyseenalaisia ja sopimattomia. (Sather-Wagstaff 2011, 70–71.) Todellisuudessa synkän matkailun avulla pyritään kuitenkin esimerkiksi oppimaan kohteista ja niiden historiasta, ymmärtämään kuolemaa sekä kohteessa tapahtunutta asiaa, tai hakemaan jännitystä (Stainton 2020).

Synkästä matkailusta on olemassa paljon tietoa Internetissä, joten jos tämä teksti herätti mielenkiintosi, suosittelen tutustumaan aiheeseen enemmän! Synkät kohteet auttavat meitä oppimaan historiasta ja menneisyyden merkittävistä, mutta samalla järkyttävistä tapahtumista, jotka ovat mahdollisesti muokanneet yhteiskuntaamme sellaiseksi, mitä se on tänä päivänä.

Kuva: Pixabay

On tärkeää, että synkästä matkailusta puhuttaisiin enemmän, ja että kohteissa vierailtaisiin jatkossakin. Synkissä kohteissa vierailu voi parhaimmillaan opettaa arvostamaan elämää, mutta samalla myös ymmärtämään kuolemaa.

Teksti: Tia Kinnunen, vastavalmistunut matkailun restonomi


Opinnäytetyössään Tia tutki synkkää matkailua toimeksiantajanaan Satakunnan museo. Linkki Tian opinnäytetyöhön.


Lähteet:

Fonseca, A., Seabra, C. & Silva, C. 2016. Dark Tourism: Concepts, Typologies and Sites.

Hohenhaus, P. 2020. Dark tourism.

Sather-Wagstaff, J. 2011. Heritage that hurts: Tourists in the memoryscapes of September 11. Walnut Creek, Calif.: Left Coast Press.

Stainton, H. 2020. Dark tourism explained: What, why and where.