Työntekijäkokemuksen kehittäminen matkailualalla

Mikä tekee työstä merkityksellistä?

Merkityksellisyyden kokemus syntyy arvostuksen ja tarpeellisuuden tunteen kautta. Se, että työntekijä kokee itsensä arvostetuksi tekee työstä myös itselle arvokasta. Merkityksellisyyttä lisää se, että työntekijä tuntee itsensä ja tekemänsä työn tarpeelliseksi. Jos työntekijällä on tunne, että häntä ei arvosteta eikä tarvita, niin työ muuttuu herkästi merkityksettömäksi ja työntekijän asenne sitä kohtaan välinpitämättömäksi.

Myös työn mielekkyys vaikuttaa siihen miten merkitykselliseltä se itselle tuntuu. Jos työntekijä nauttii tekemästään työstä, hän todennäköisesti myös arvostaa tekemäänsä työtä ja sen tulosta enemmän. Työn mielekkyyttä ja näin ollen merkityksellisyyttä lisää mahdollisuus kehittyä työssään ja edetä urallaan. Tilaisuuksia itsensä kehittämiseen voi tavoitella esimerkiksi etenemismahdollisuuksilla organisaation sisällä. Mielekkyys työtä kohtaan voi säilyä myös muilla tavoin, esimerkiksi tehtäväkohtaisia lisävastuita saamalla tai koulutusten kautta. Joissain organisaatioissa voi olla myös mahdollista vaihdella työtehtäviä ja työskentelypistettä. Kun työ säilyy mielenkiintoisena ja vaihtelevana, sen merkityksellisyys korostuu. Vastakohtana tälle olisi työ, jossa päivät toistuvat liukuhihnamaisesti samanlaisina ilman mielekkyyttä tai vaihtelua. Tällaisessa tilanteessa työnteko ei varmasti tuntuisi kovin merkitykselliseltä.

Merkityksellisyyden kannalta on myös tärkeää, että työtehtävät vastaavat työntekijän koulutusta tai osaamistasoa. Mahdollisuus omien vahvuuksien näyttämiseen ja oman tietotaidon jakamiseen työyhteisössä, sekä muiden ihmisten auttaminen lisäävät merkityksellisyyden kokemista. Myös työnantajalla ja esihenkilöllä on tässä suuri rooli. Jos työntekijälle annetaan riittävästi vastuuta ja työntekijällä on tunne, että hänen taitoihinsa luotetaan, työntekijä voi kokea itsensä arvostetuksi ja työnteon mielekkääksi ja merkitykselliseksi.

Mikä tekee työnantajasta vetovoimaisen?

Organisaation maine on ensimmäinen asia, joka kiinnittää työnhakijoiden huomion. Hyvämaineinen työnantaja houkuttelee todennäköisimmin enemmän hakijoita kuin organisaatio, josta liikkuu epämääräisiä kuulopuheita. Organisaation vetovoimaa lisää sen luotettava ja vastuullinen mielikuva. Työntekijöiden, niin entisten kuin nykyistenkin, viihtyvyys työssä ja työpaikalla vaikuttaa työnantajan maineeseen alan sisällä. Tärkeää on myös, että työntekijöitä kohdellaan ja arvostetaan tasapuolisesti.

Työnantajan vetovoimaisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös työn palkkaus ja edut. Palkkauksen on oltava kilpailukykyinen alan sisällä, jotta työntekijät saadaan houkuteltua hakeutumaan juuri kyseiseen yritykseen. Palkan ja etujen lisäksi myös kehittymis- ja etenemismahdollisuudet ovat tärkeitä työntekijöiden houkuttelemisessa. Vetovoimainen työnantaja tukeekin työntekijän kehityskaarta. Myös hyvät työolosuhteet ja toimivat ja nykyaikaiset työskentelyvälineet ja -tilat vaikuttavat siihen, kuinka houkuttelevana työnantaja nähdään. Riittävät resurssit etenkin työntekijöiden määrässä vaikuttavat työolosuhteisiin merkittävästi. Jatkuva aliresursointi johtaa työntekijöiden uupumiseen, joka heikentää työntekijöiden sitoutumista ja vaikeuttaa uusien työntekijöiden saatavuutta.

Millaiset keinot saavat työntekijän sitoutumaan työhön ja työnantajaan?

Sitoutuneet työntekijät eli jatkuvat työsuhteet ovat tärkeä voimavara yrityksille, sillä se mahdollistaa työnteon keskeytyksettömän suorituksen ja parhaimman mahdollisen työtuloksen aikaansaamisen.

Yksi tärkeimpiä keinoja saada työntekijä sitoutumaan työnantajaan pitkäaikaisesti on taata uusille työntekijöille hyvä ja asiantunteva perehdytys työhön. Perehdytys ideaalisesti olisi jatkuvaa, tarkoittaen että työntekijät saisivat säännöllisesti lisäperehdytystä tai koulutusta uusiin ja muuttuviin työtehtäviin. Työnantajaan sitoutuminen on myös todennäköisempää, jos työnantaja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden edetä urallaan organisaation sisällä.

Työsopimus on konkreettinen väline sitouttaa työntekijä yritykseen. Työsopimuksen tulisi olla riittävän pitkäkestoinen, jotta työntekijä tuntee elantonsa turvatuksi pidemmäksi aikaa eikä joudu jatkuvasti pelkäämään, että työsopimusta ei yhtäkkiä uusittaisikaan. Lyhyitä pätkäsopimuksia ja nollasopimuksia tulisi välttää kokonaan. Jos pidempiaikainen työsopimus ei esimerkiksi työn kausiluonteisuuden vuoksi ole mahdollista, työntekijöitä voidaan yrittää sitouttaa lupaamalla töitä myös seuraavalle sesongille.

Työntekijä saadaan myös paremmin sitoutettua, jos palkkaus ja edut ovat riittävän hyvät. Yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin hyvä työilmapiiri. Jos työyhteisössä on hyvä henki ja työntekijät viihtyvät työssään, se todennäköisesti edistää työsuhteen jatkuvuutta, vaikka palkka olisikin hieman pienempi. Hyvään työilmapiiriin vaikuttaa myös esihenkilön johtamistyyli ja -taidot. Johtamisen tulisi olla avointa ja esihenkilön helposti lähestyttävissä. Työntekijöillä tulisi olla tunne, että heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon työntekoa koskevissa päätöksissä. Tärkeää on myös, että työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti, ja että kaikilla työntekijöillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Sitoutumisen edistämiseksi työntekijälle on myös tärkeää saada työstään säännöllisesti palautetta esihenkilöltä. Palaute tulisi olla rakentavaa, ja sitä tulisi antaa myös hyvästä työsuoriutumisesta. Kehityskeskustelut ovat hyvä tilaisuus saada ja antaa palautetta, mutta esihenkilö voi myös matalalla kynnyksellä kannustaa työyhteisöään kiittämällä hyvästä työstä ja tuomalla onnistumisia esiin.


”Matkailu- ja ravitsemisalan työnantajien vetovoima ja työntekijäkokemus” oli yksi tämän vuoden RESTO-tietotaitokilpailun kisatehtävistä. RESTO-kisat ovat vuosittain järjestettävät valtakunnalliset restonomiopiskelijoiden SM-kilpailut, joiden tavoitteena on tuoda esiin restonomikoulutusta ja restonomien osaamista, sekä luoda verkostoitumismahdollisuuksia eri ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden, opettajien, ja toimialan yrityksien välillä.

RESTO-kilpailuun osallistuminen jo ensimmäisenä opiskeluvuotena lisäsi omaa ymmärrystäni siitä, miten monipuolisiin työtehtäviin restonomitutkinto valmistaa, ja oli mukavaa päästä tutustumaan ja verkostoitumaan eri toimijoiden kanssa.


Teksti: Sofia Viertola, Matkailun tutkinto-ohjelman ensimmäisen vuoden opiskelija
Kuvat: Officen kuvapankki

RESTO22 – Restonomien SM-kisat Jyväskylässä

Mitkä ihmeen Resto-kisat, kysyin itseltäni, kun sähköpostiini kilahti tammikuussa viesti aiheena ’Lähdetkö SAMKin joukkueeseen Resto-kisoihin 2022?’. Pienen aprikoinnin ja selvittelyn jälkeen vastasin viestiin myöntävästi, enkä ole jäänyt katumaan päätöstäni hetkeksikään.

Jo vuodesta 2002 asti järjestetyt Resto-tietotaitokisat kisattiin tänä vuonna Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämänä Jyväskylässä. Kisoissa restonomiopiskelijat pääsevät kisaamaan joukkueensa kanssa muita ammattikorkeakouluja vastaan erilaisissa matkailualaan liittyvissä kilpailutehtävissä. Verkostoituminen on myös tärkeä osa Resto-kisoja, sillä se tarjoaa oivan mahdollisuuden tutustua muihin alan tuleviin osaajiin sekä kisojen yhteistyökumppaneihin sekä tapahtumaan osallistuviin opettajiin eli kollegoihin.

SAMKin joukkue SataMimmit: Sofia Viertola, Milla Ruonala, Jonna Hautamäki ja Julia Roumio sekä joukkueen maskotti Porin karhun pohjoinen serkku Mimmi.

Jo ennen kisakaupunkiin saapumista kisajoukkue pääsee testaamaan osaamistaan ennakkotehtävän merkeissä. Tänä vuonna joukkueiden tehtävänä oli suunnitella palvelukonsepti Jyväskylän satamaan avattavaan Sataman Viiluun sekä kuvata joukkueesta lyhyt esittelyvideo. Lisäksi joukkueemme valmistautui kisoihin lukemalla järjestävästä ammattikorkeakoulusta JAMKista, alueen isoimmista matkailutoimijoista sekä meneillään olevista hankkeista ja projekteista.

Joukkue valmistautumassa viimeisen tehtävän esitykseen Vesilinnan näköalaravintolassa

Itse kisat olivat kaksipäiväiset, mutta kisoja edeltävänä iltana saimme mahdollisuuden osallistua get together -iltaan, jolloin pääsimme jo tutustumaan muihin joukkueisiin. Kisapäivät olivat erittäin antoisia ja opettavaisia, mutta pitkiä. Oli mahtavaa päästä tutustumaan niin moneen uuteen ihmiseen ja haastamaan sekä testaamaan omaa osaamistaan kisatehtävissä. Kisat huipentuivat viimeisenä kisapäivänä juhlalliseen gaalailtaan. Illan aikana pääsimme nauttimaan neljän ruokalajin menun ja viettämään aikaa muiden kisaajien kanssa. Myös kisojen voittajat julkistettiin illan gaalassa.

Joukkueemme pärjäsi tämän vuoden kisoissa mahtavasti! Ykkössija oli Satakunnan ammattikorkeakoululle ensimmäinen laatuaan. Koko kisan voiton lisäksi voitimme parhaan ennakkotehtävän palkinnon sekä saimme kunniamaininnan toisen kisatehtävän toimeksiantajalta Sauna From Finlandilta ja Savutuvan Apajalta. Kisoista jäi silti päällimmäisenä mieleen kuinka mahtava ja ainutlaatuinen kokemus se oli.

Kannustankin kaikkia opiskelijoita tarttumaan tilaisuuteen, jos sellaista sinulle tarjotaan!

SataMimmit voitti koko kisan!

Seuraavan vuoden Resto-kisat järjestetään Tampereella ja vuonna 2024 on SAMKin vuoro päästä isännöimään kilpailut.

Teksti: Milla Ruonala, kolmannen vuoden International Tourism Development -koulutusohjelman opiskelija
Kuvat: Emma Roinila, matkailuliiketoiminnan lehtori