Kategoria: Ajatuksia matkailusta

Julkaistu

Meitsi matkailijana – Sveitsi kohteena

Erittäin toimiva puheenaihe tutustuessa toiseen ihmiseen on matkailu; missä maissa ollaan vierailtu, millaisia kokemuksia matka on tarjonnut ja minne seuraavaksi? On mielenkiintoista kuunnella millaisia matkoja toiset tekevät ja kuinka paljon ne eroavat omasta matkailuhistoriasta ja -tyylistä.

Oma matkailuni on vasta aluillaan. Olen käynyt kolmessa eri maassa ja vieraillut niiden sisällä melkein kymmenessä kaupungissa. Jokaisella matkalla olen oppinut jotain itsestäni matkailijana ja saanut selvyyttä sille mitä matkalta haluan ja haen. Tulevaisuuden haaveena on matka Sveitsiin.

Yllätysvisiitti Pariisiin

Matkustin Pariisiin yllättämään parhaan ystäväni, joka oli saanut työpaikan Disneylandista. Saavuin hänen perheensä kanssa kolmen päivän lomareissulle, jonka aikana kävimme puiston lisäksi kiertelemässä Pariisin kuuluisimmat kohteet. Disneylandissa ja Pariisissa käyminen on monien ihmisten unelma, ja olen niin kiitollinen että se unelma kävi kohdallani toteen.

Tällä matkalla tajusin kuinka tärkeää minulle on matkustaa henkilökohtaisesti merkittävään kohteeseen läheisten henkilöiden kanssa. Ja myöskin sen, ettei kolme päivää riitä mihinkään.


Disneyland, Pariisi

Pari reissua Italiaan

Italiassa olen käynyt kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kävin tanssijoukkueeni kanssa esiintymässä eräässä kansainvälisessä tapahtumassa ja toisella kerralla matkustin lukioryhmän kanssa opintomatkalle Roomaan.

Ensimmäisestä matkasta on kulunut jo paljon aikaa. Muistan vain miten upeaa oli esiintyä taitavien esiintyjien kanssa isolla lavalla, ja pitää tanssitreenejä ulkona upeissa maisemissa! Viikon aikataulu oli kuitenkin tosi tiivis, ja tällä matkalla huomasin ettei liian kiireinen aikataulu ole mieleeni matkaillessa.

Toiselta reissulta taas olisi niin paljon kerrottavaa ettei kukaan jaksaisi lukea niin pitkää blogitekstiä. Matkassa mukana olivat sekä historian- että uskonnonopettajat, jotka olivat suunnitelleet meille mahtavan viikon pituisen reissun, jolla riitti mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja kauniita paikkoja!

Heillä oli paljon kerrottavaa jokaisesta matkakohteesta ja opin reissulla paljon nippelitietoa, esimerkiksi sen että Rooman viemärin kansissa lukeva S.P.Q.R. tarkoittaa Rooman senaattia ja kansaa. Tällä reissulla oli mielestäni hyvin tasapainotettu yhteisen ohjelman sekä oman ajan määrä. Huomasin rakastavani enemmän kauniita maisemia ja mielenkiintoisia kohteita kuin pelkkää kaupungissa pyöriskelyä.


San Marino, Italia

Espanjaan vai?

Espanjan matka oli myöskin opintomatka lukioaikana. Suuntasimme Madridiin ja Salamancaan. Tämä reissu oli enimmäkseen espanjan kielen harjoittelua varten, vaikka kiersimmekin muutamassa suositussa kohteessa. Tällä reissulla opin itsestäni matkailijana sen, että pelkkä ’’tämä on kuuluisa patsas’’ ei riitä minulle, vaan haluan tietää mikä patsas se on ja miksi se on kuuluisa.

Matka oli enimmäkseen kaupungeissa liikuskelua, mutta onneksi bussimatka Salamancaan tarjosi upeita maisemia! Salamancassa itsessään oli myös kauniita kohteita, viihdyin siellä enemmän kuin Madridissa. Tällä reissulla tuli kuin kertauksena se, että tarvitsen kauniit maisemat ja mielenkiintoiset kohteet kokeakseni matkan mieluiseksi.


Salamanca, Espanja

’’Jokaisen on kerran elämässään matkustettava Sveitsiin’’

Mutta mikä siinä Sveitsissä oikein viehättää?

Ala-asteeni opettaja sanoi kerran (tai no, montakin kertaa) että jokaisen on kerran elämässään matkustettava Sveitsiin. Se on kuulemma kaunis ja upea paikka. Tämä jäi korvani taakse pitkäksikin aikaa, ja aina kun kysyttiin mihin haluan matkustaa, vastasin Sveitsiin.

Monta vuotta myöhemmin katsoin korealaisen draamasarjan nimeltä ’’Crash Landing on You’’ jossa kyseinen paikka on keskeisessä osassa. Olinhan katsonut kuvia Sveitsistä aikaisemminkin, mutta sarjassa se esiteltiin aivan uudella tavalla. Tämä paikka on kiehtonut minua niin monta vuotta, ja tämä sarja vahvisti sen, että sinne on pakko päästä.

Työpaikallani törmäsin kanssatyöntekijään, joka kertoi asuvansa Sveitsissä, mutta työskentelevänsä ympäri maailmaa. Hän vinkkasi minulle, että kannattaa majoittua Saksan puolella kaupunkiin nimeltä Bad Säckingen ja kulkea sieltä Sveitsiin, jotta kukkaroni kestää matkan paremmin. Suunnitelmahan on siis jo valmis?

Tuntuu ihan siltä etteivät kaikki tiet viekkään Roomaan – vaan Sveitsiin. Vielä en ole päättänyt onko tämä matka, jonka haluan jakaa rakkaiden ihmisten kanssa, vai olisiko tämä jotakin, joka tulee kokea ihan itsekseen. Aika saa näyttää.

Teksti ja kuvat: Katja Kalevo, Matkailuliiketoiminnan ensimmäisen vuoden opiskelija


Julkaistu

Street food is an element of cultural identity

I consider myself a gourmet of local food. Food-related experiences play such an important role in my daily life and there is a lot of things to tell about food tourism.

I have been a local gourmet of Vietnamese cuisine, or Saigonese cuisine in particular. For me, food should be an identity of a culture, and a means of the cook to tell specific stories to the taster. Experiencing local cuisine is not just because of the taste, the reputation, the appearance, but because culinary stories bring food to life, making visitors truly immersed in the atmosphere of culture and history that permeates the taste in their mouth. As the result, I prefer local and authentic food shop instead of those mainly for tourists, or if they are made for tourism, they should still maintain their local values.

Therefore, street food has always been my priority when visiting a new country. Street food is defined by the Food and Agriculture Organization (FAO) and the World Health Organization (WHO) as “ready-to-eat foods and beverages prepared and/or sold by vendors or hawkers especially in the streets and other similar places” (WHO 2019). It provides a source of food that is often rich in nutrients, affordable and has a distinctive taste due to the individual experience of the cook.

Vietnamese food is part of my cultural heritage

Street food represents a typical culinary culture of each region and country. I grew up with Vietnamese street food since it was so common, and I got so close exposure to Vietnamese culture that shaped a specific and important cultural identity in me. Vietnamese street food is interestingly diverse but still carries a strong Vietnamese taste, as if it carries our distinct patriotism. It’s convenient for anyone to grab anywhere – just like “pragmatic Vietnamese”, but it takes time to be cooked and processed deliciously, which reflects our industriousness.

Thus, for me, street food is one of the best approaches to discover the root of a culture since I believe that street food is made from every single basic and authentic ingredient from the region without any transformation or novelty. A bowl of phở on the street is always more soulful than an expensive bowl of phở in a fine dining restaurant, because there is an atmosphere which is a combination of the sound of the street, the traffic, the voice of local cooks, and there is a strong Vietnamese streets’ scent in it. In Vietnam, bánh mì is famous all over the world with a variety of different fillings. Even though it’s the same bread with “baguette” or “sandwich”, the world still  calls it bánh mì like a Vietnamese, and celebrates bánh mì day on 24 March 2020 since they appreciate this specially local dishes – because of the the taste, the ingredients, the street style and local people.

Street food in Finland?

In Finland, from my point of view, “street food” is not usually served on the street, but in shops or in food court, or “kauppahalli” – market hall. I have various chances to try Finnish traditional food such as salmon soup, bread cheese (leipäjuusto), Finnish pancake in real food stalls, but mostly in summer only. By far, my experience is not so much as a local person, but as a “temporary tourist”, they are very mild, fresh, and natural since all the ingredients are seasonal and from natural resources: water and forest.

In the respect of tourism, even though Finland is more well-known for its breathtaking landscape, lively wildlife of reindeer, moose, birds and interesting stories about Santa Claus, Finnish cuisine should gain better attention from tourists. What I am highly appreciate from Finnish cuisine is the food safety which is still not prioritized in my country. Finnish are really responsible and thoughtful when they focus on food hygiene and safety for the health of consumers, and also on the environmental sanitation as they have a high awareness of environment protection and preservation, both urban, rural or natural areas. There is still little understanding of food safety and hygienic conditions from most local Vietnamese food vendors, and when selling on the street, it is easy to cause food and drink to be contaminated, which is a great risk besides wonderful experience that street food brings.

As the results, I hope that there will be more participation from the local authority and professionals to solve these issues but still maintains this local significance. It is necessary to plan and organize restaurants that focus on separate areas or streets dedicated to street food. At the same time, there should be strict censorship of food hygiene and safety, price management, safety for tourists, and preservation of the surrounding environment.


Text: Ngan Nguyen Thai Thanh
Pictures: Pixabay


References:
World Health Organization, 2019. FEEDcities—A Comprehensive Characterization of the Street Food Environment in Cities. Project Protocol.


Julkaistu

Feeling blue – Mental well-being from blue spaces

On the course Well-being from Blue Spaces, we learned about various aspects of themes related to the course name. The most interesting thing I came across with during the course was mental well-being from blue spaces and I wanted to research it a bit more. Caring for mental well-being is an integral part of life as a student, as a healthy mind learns best, and I wanted to reflect the theme in my place of study, the city of Pori.

When you think of water, what sensations arise within you?

We know that spending time in nature promotes well-being in many different ways, for example, it relieves stress, soothes the body and mind, and increases satisfaction. Studies show that nature improves perceived health (status), enhances social cohesion, and supports physical activity. You can certainly get the same benefits from spending time by the water. For example, many Finns go to the water on their holiday and feel happy there, whether it is a summer cottage on the lake or a beach holiday in the sun.

People living near the coastal areas are happier and healthier

However, the health benefits of so-called blue spaces have been studied relatively little so far, but the studies show that people living near the coastal areas are happier and healthier. The closer the blue spaces are to home, the more they strengthen the well-being of the residents. It is important to preserve the opportunity for Finns to experience the health benefits of nature and water through good urban planning and the protection of nearby nature, especially due to the densification of residential areas and increasingly technical way of life.

The city of Pori provides a favorable setting for an urban blue space, the central park Kirjurinluoto, by the river Kokemäenjoki, in the heart of the city. In addition to being a relaxing oasis in the middle of the city, Kirjurinluoto provides great facilities for recreational activities, such as swimming, beach volley and disc golf, as well as walking, running and cycling on natural trails and routes.

Just a short drive away from the city center, is another charming and peaceful place to feel good, Meri-Pori. The revitalizing maritime area is best known for the endless sandy beach, Yyteri – one of the longest beaches in the Nordic countries.

Many find just viewing the sea a calming experience. After all, the positive associations with mental well-being seem more pronounced in the coastal blue spaces than in urban waters.

Get your good mood from the blue!


Text and pictures: Julia Alankoja, third year International Tourism Management student

Julkaistu

Kielikurssilla Miami Beachilla

Paras ja mieleenpainuvin matkamuistoni on, kun lähdin kielikurssille Floridaan vuonna 2020. Kielikurssin järjestäjänä toimi EF eli Education First järjestö. Lähdin reissuun yksin ja olin siellä yhteensä reilut viisi viikkoa – alun perin suunnitelmissani oli olla kolme viikkoa, mutta viihdyin siellä niin hyvin, että halusin jäädä vielä pidemmäksi aikaa! Kurssia sai helposti pidennettyä paikan päällä, mutta lentojen vaihto oli hieman haastavampi osuus.

Vietin vuonna 2020 välivuotta ja minulla oli töiden puolesta mahdollisuus lähteä reissuun. Vuoden 2019 lokakuussa sain idean reissuun lähtemisestä ja tiesin, että en tulisi saamaan ystävää mukaan ajankohtana, jona olin lähdössä, jolloin sain päähäni varata kielikurssin. Kohteeksi valikoitui Miami Beach, sillä olin käynyt siellä siskoni kanssa vuonna 2019 toukokuussa. Syy mikä sai minut palaamaan samaan paikkaan, oli se, että tykästyin kohteeseen ja halusin nähdä vielä lisää.

Kielikurssia varatessani minulla ei ollut tietoakaan tulevasta koronapandemiasta ja reissuun lähdin tammikuun ensimmäisinä päivinä vuonna 2020. Ollessani Miamissa sain tietää koronasta, mutta se ei vielä vaikuttanut päivittäiseen elämään siellä. Tulin takaisin Suomeen helmikuun puolessa välissä, joka oli täydellinen ajankohta ennen kuin korona alkoi vaikuttamaan elämiseen.

Ennen matkaa pelkäsin, ettei kielitaitoni riittäisi olemaan yksin reissussa, mutta selvisin hyvin kaikista tilanteista. Koululla tehtiin heti ensimmäisenä päivänä kielitasotesti, jonka perusteella meidät jaettiin ryhmiin oman osaamisen perusteella. Olin aikaisemmin todella epävarma englannin kielen puhumisesta, mutta kurssi auttoi ja rohkaisi todella paljon.

Majoituin koululla neljän hengen huoneissa koko kurssin ajan.  Kokemukseni kielikurssista oli mahtava ja voisin suositella sitä jokaiselle, jolla on ollut epävarmuutta omasta kielitaidosta. Huonoja puolia kurssissa oli sen erittäin kallis hinta. Mielestäni se oli kuitenkin loppupeleissä kaiken rahan arvoinen.

Sain paljon uusia ystäviä ympäri maailmaa, joiden kanssa olen vielä tänä päivänäkin yhteydessä. Tutustuin myös paikallisiin ihmisiin, joiden takia kokemus oli vielä parempi, sillä he osasivat näyttää paikkaa muutenkin kuin turistin silmin. Vapaa-aikaa koulussa oli paljon, sillä päivät kestivät pääsääntöisesti 6 tuntia ja illat ja viikonloput olivat vapaata.

Yksi mieleenpainuvimmista asioista reissullani oli, kun helmikuun 2020 alussa Miamissa järjestettiin Super Bowl -ottelu, joka toi kaupunkiin paljon tapahtumia ja klubikeikkoja koko viikon ajaksi. Tapahtuma näkyi Miamissa todellakin kaikkialla ja siitä puhuttiin koko viikon. Menin myös itse kavereiden kanssa katsomaan Super Bowl -peliä Ocean Drivelle, jonne oli järjestetty useita paikkoja, josta sitä pystyi katsomaan.  

Teksti ja kuvat: Sanni Laiho, ensimmäisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija

Julkaistu

Matkustamisessa tärkeintä on hyvä ja avoin mieli

Mielestäni jokaisen pitäisi päästä matkustamaan, vaikka se olisikin vain läheiselle paikkakunnalle. Matkustamalla oppii niin paljon, ja kaikki ne opit ja kokemukset ovat arvokkaita. Monella on varmaan erilaisia mielipiteitä siitä, mikä on matkustamisessa tärkeintä – tässä jutussa ne minun mielestäni tärkeimmät asiat!

Maailmankuvan laajentuminen

Matkustaminen on tärkeää sen takia, että pääsee näkemään maailmaa ja eri kulttuureita. Jopa kotimaanmatkailussa pääsee tutustumaan eri paikkakuntien kulttuureihin. Jos matkustan kotimaassa, tykkään käydä museoissa, joissa kerrotaan paikkakunnan historiasta. Käyn niissä toki ulkomaillakin. Museoista saa paljon tietoa paikallisesta historiasta, mitä ei muuten saisi välttämättä tietää. Kun muutin Poriin, kävin Satakunnan Museossa, ja se paransi tietämystäni Porista ja koko Satakunnasta.

Matkailu siis avartaa maailmankuvaa ja auttaa ymmärtämään mahdollisesti vieraiden kulttuurien tapoja ja mielenmaisemaa.

Kulttuurien kokeminen

Erilaisten kulttuurien näkeminen ja kokeminen on yksi lempiasioistani matkailussa. Minulle tärkeää on syödä paikallista ruokaa kun matkustan ulkomailla. Haluan sopeutua kulttuuriin ja paikallisten joukkoon kun matkustan, koska silloin saa mielestäni parhaimman kokemuksen kyseisestä kulttuurista. Kulttuuria näkyy joka puolella rakennuksista ihmisten käyttäytymiseen.

Tykkään kierrellä kaupunkien kaduilla ja ihailla rakennuksia sekä maisemia. Joskus menen pieneen kahvilaan ja katselen kun paikalliset elää normaalia elämäänsä. Nähtävyyksien näkeminen on myös tietenkin mukavaa tekemistä ja pyrinkin käymään aina muutamissa nähtävyyksissä ja museoissa. Tavoitteeni tulevaisuudessa on tutustua joihinkin paikallisiin kun matkustan, mutta tähän mennessä en ole vielä uskaltanut. Kun tuntee jonkun paikallisen, niin saa tietää paljon enemmän matkakohteen kulttuurista ja tavoista!

Nauttiminen

Matkustamisessa on tietenkin tärkeää nauttia. Pitää tehdä asioita, jotka tuo hyvän mielen. Joillakin se on mahdollisimman monen nähtävyyden näkeminen, joillakin vain auringossa löhöily. Vaikka lempikohteeni ovatkin eurooppalaisia kaupunkeja, niin pidän myös rantalomista. Lempiaktiviteettejani ovat maisemien ja hienojen rakennusten ihailu, kahviloissa ja ravintoloissa istuminen, historiamuseoissa käynti, mutta myös rentoutuminen vaikka altaan äärellä.

Kaikista tärkeintä matkustamisessa on hyvä ja avoin mieli!

Teksti ja kuvat: Erika Sirén, Matkailuliiketoiminnan ensimmäisen vuoden opiskelija

Julkaistu

Give yourself a chance to live offline

As someone who is obsessed with the mother nature, I recently realized I am slowly turning into a scheduled machine always doing things as pre-planned again and again. Nowadays our lives are always busy with something, so we do not have time to live our lives. We have responsibilities, work, studies, and many other things to take care of without even realizing the time is always ticking and we can not take back the time that has gone already.

As someone who came from the other side of the world to Finland, I find it as precious place to be in. The nature, the weather, the people, the culture – specially I cannot forget about the northern winter and aurora borealis. I believe the mother nature is amazing and unique in everywhere in the world, but we humans are yet to realize the real value of it.

The well-being of humans is one of the trending topics in modern world. Unfortunately, most people, including myself, are struggling to find the real happiness in the offline life. We are stuck in an online trap. We have already a very busy life due to our other things, but when you think about what is happening now is we are using our last free moments to maintain a fake life in social media. We are almost forgetting that we have a real life out there.

To change this from happening or continuing, we just have to take at least one step. So, I took my step. I found my passion. Now whenever I have the possibility or the opportunity, I always go offline for the well-being of myself. I highly encourage other to find their own passion and be close to the nature.

Finally, I believe that we are a product of the nature, but us humans have disconnected way too much from the nature, which is why we have so many problems. If we all are willing to treat the earth as it should be, it will also treat us as it should.

Text and pictures: Buddhi Panambarage, third year International Tourism Management student

Julkaistu

Visit to Santa’s village

If there is one thing you need to know about me, it’s that I am a big Christmas enthusiast. It is probably my favorite holiday, and it has always been. I love to get together with my family for a big dinner and exchange gifts with them. It’s always a joyful time and the part of the year I love the most.

So yes, I think you’ve figured it out but as a travel afficionado, Santa’s village was on my bucket list. If someone told a 7-year-old me I would visit it one day, I would’ve probably cried out of joy as it was one of my biggest dreams. And look at me now, 23 years old and making my dream come true!

Photo: Clarisse Alu

I went to Santa’s village on the 6th of December 2022. It was the first stop of the Lapland trip I went on with some fellow exchange students. I was afraid I would not be able to enjoy it as much as possible while being tired from the 10-hour bus trip we had to get there, but I think the excitement got the upper hand and I was literally like a child during the visit. We had two hours, so with a few friends, we directly went to THE must stop: Santa’s house. We were so excited, and we did take a picture all together with Santa himself!

We then headed to the shop and I couldn’t help myself but to buy a few souvenirs… We didn’t have much time to do any activities, so we only walked around, and went to see the reindeers, cross the arctic circle, take a lot of pictures to remember this trip we had together. It really was a dream come true. And the fact that I got to experience it with my friends made it a hundred times better.

Santa’s village is overall an amazing experience and a place every traveler coming to Lapland needs to go to. The snow and the lights made it even more magical, and I am so happy I got to experience it (and I probably would go back there if I had the chance to!).


Text: Ninon Bertrand, an Erasmus exchange student from University of Clermont Auvergne

Julkaistu

Eesti kuin Kontu

Uskallan väittää, että monelle suomalaiselle tulee Virosta mieleen viinaralli ja pimeä työvoima. Minulle on Virosta muodostunut paljon pehmeämpi ja perinteisempi kuva.

Varsinkin Etelä-Virossa Vörumaassa sijaitseva pieni Antslan kylä on kuin suoraan J.R.R. Tolkienin tarujen hobittien asuttama Kontu. Jotkut asukkaiden taloista ovat yli satavuotiaita, ja pihat, runsaat kasvimaat ja kotieläimet äärimmäisen kauniisti ja hyvin hoidettu. Ihmiset ovat kilttejä, ahkeria ja vieraanvaraisia.

Eräs maatalon emäntä oli hurmaava näky olkihattuineen ja kävelykeppeineen hoitaessaan kaunista puutarhaansa. Hän tarjosi itse kasvattamiaan viinirypäleitä ja luumuja, jotka tietenkin olivat ensiluokkaisia. Eestiläisillä on vahva identiteetti ja omasta mielestäni heidän yhteiskuntansa ja tapansa ovat paljon eurooppalaisempia, kuin meillä joskus melko jäyhässä Suomessa. Vähän kuin jokainen eestiläinen tietäisi, kuinka ainutlaatuinen heidän maansa on, niin siitä täytyy pitää huolta.

Osallistuin tällä käyntikerralla myös Antslassa järjestetyille markkinoille, jossa myytiin kaikkea paikallisista käsitöistä vuosikertaviineihin ja helikopterikyyteihin. Kolmipäiväinen tapahtuma huipentui joka ilta järjestettävään konserttiin, jossa meno oli melkoisen railakasta. Juhlahumussa en voinut olla huomaamatta, kuinka hyväkäytöksisiä ihmiset olivat. Jos ohikulkija vahingossa tönäisi, aina pyydeltiin kohteliaasti anteeksi.  Jos katsomossa jonkun pitkän henkilön takana oli joku lyhyempi, niin aina pidempi päästi lyhyemmän eteensä.

Vierailimme myös yhdellä Eestin ylpeydellä, Tamme Laurin tammella. Kyseinen puu on todistettavasti melkein 700 vuotta vanha. Puu on äärimmäisen suojeltu ja iso osa eestiläistä identiteettiä. Puu on todistanut monet sodat, kansannousut ja tuhot. Jos puu osaisi puhua, sillä olisi varmaan monet viisaat tarinat kerrottavanaan.

Teksti ja kuvat: Johanna Riikilä, ensimmäisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija

Julkaistu

Matkustaminen on kivaa – niin kuin myös kotiinpaluu!

Matkailu, etenkin ulkomaille, on aina ollut yksi mielenkiinnon kohteistani. Oli kyseessä sitten rantalomakohde tai kaupunkimatka, haluan tutkia mahdollisimman paljon kyseistä miljöötä, tutustua sen kulttuuriin, ja ihan vaan nauttia ja ihastella nähtävyyksiä. Pidän tutusta ja turvallisesta, mutta usein, mitä erilaisempi ympäristö on, kuin mihin koto-Suomessa on tottunut, sitä hauskempaa on lähteä katselemaan, mitä kyseisellä kohteella on tarjota.

Luokkaretki Saksaan

Viimeisimmät reissuni ennen korona-ajan sulkuja olivat keväällä 2019: kolmen viikon koulumatka Saksaan ja viikon lomareissu äitini kanssa Englantiin. En ollut käynyt kummassakaan maassa aikaisemmin. Saksaan ihastuin aivan hurjasti. Päämajoituksemme sijaitsi Bambergissa eräässä hostellissa aika kaukana keskustasta ja noin puolessa välissä reissua vietimme neljä yötä myös Berliinissä. Tämä matka vahvisti haluani oppia lisää saksan kieltä ja toi silloista luokkaamme myös enemmän yhteen, koska meillä ei ollut siellä kuin toisemme emmekä olleet tunteneet ennestään kovin kauaa. Siksi olikin hauska tutustua uudella tavalla erilaisessa ympäristössä omiin luokkatovereihin.

Englannissa eläkeläisten kanssa

Äitini oli ilmoittanut meidät opastetulle turistimatkalle Englantiin, jonka kohteina olivat englantilaiset saippuasarjojen kuvauspaikat, jotka sijaitsivat suurimmalta osin keski-Englannissa. Kävimme muun muassa Sydämen asialla -sarjan kuvauspaikalla, jonka kupeessa oli myös Harry Potter-elokuvista tuttu juna-asema ja sattumalta myös itse Tylypahkan juna paikalla.

Pääsimme myös kävelemään kuuluisaan Emmerdalen vanhaan kylään, jossa sarjaa aikaisemmin kuvattiin. Maistoimme paikallisen Woolpack-pubin oluita ja ostimme matkamuistoja suloisesta pienestä liikkeestä, jonka myyjä yllättäen puhui meille muutaman sanan suomea. Hän sanoikin, että kyseinen kohde on suomalaisten keskuudessa hyvin suosittu.

Koko matka oli sinänsä koominen, koska meidän lisäksemme reissun oli varannut myös suuri eläkeläisryhmä, joiden pyynnöstä suunnitelmia muunneltiin siten, että pääsisimme tutustumaan myös Lontoon kaupunkiin. Tosin siihen annettiin aikaa vain yksi päivä, joten kiirehän siinä tuli.

Niin ihanaa kun matkailu onkin, aina ollessani poissa kotoa muistan, kuinka ihanaa on asua Suomessa. Opin arvostamaan kotimaatani aina enemmän ulkomailla ollessani, vaikka mitään negatiivista sanottavaa minulla ei tähän astisista matkoistani ole. Suomi vaan on aina Suomi ♥

Teksti ja kuvat: Janita Velin, ensimmäisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija

Julkaistu

Minusta tulee restonomi

Lähdin opiskelemaan matkailualaa, koska lukioaikoina jatko-opiskeluja pohtiessa varsinkin matkailuala jäi itselle eniten mieleen. Perehdyin alaan vielä lisää opinto-ohjaajan kanssa ja ajattelin alan olevan sellainen, mitä voisin lähteä opiskelemaan.

En kuitenkaan lähtenyt heti opiskelemaan ylioppilaaksi valmistuttuani, koska en kokenut olevani siihen valmis. En ollut myöskään täysin varma esimerkiksi siitä, mihin päin Suomea lähtisin opiskelemaan. Viettäessäni välivuotta sain rauhassa miettiä enemmän mitä tulevaisuudessa haluan tehdä, ja oikeastaan koko vuoden ajan varmuuteni matkailualalle menemisestä kasvoi ja alkoi kiinnostamaan enemmän. Päätin lopuksi lähteä Poriin opiskelemaan, koska muutamat tutut suosittelivat minulle Poria enemmän kuin esimerkiksi Turkua.

En ole oikeastaan itse edes matkustellut paljoa, ja lapsena olin aina vähän kateellinen sellaisille kavereille, jotka matkustivat paljon joka vuosi. Oma ensimmäinen lomareissuni ikinä oli Saksaan Berliiniin. Olin silloin alle 10-vuotias. Sen jälkeen seuraava matkani suuntautui 14-vuotiaana Viroon. Oikeastaan ainut matka, jota itse pidän kunnon matkailukokemuksena, on se kun 17-vuotiaana matkustin Kiinaan Shanghaihin yksin, kummitätini luo vierailemaan. Se tuntui erilaiselta muihin matkakokemuksiini verrattuna, kun yhtäkkiä lähti pieneltä paikkakunnalta, vähäisellä kokemuksella yhteen maailman suurimpaan maahan ja kaupunkiin.

Tulevaisuudessa, valmistuttuani restonomiksi, haluan matkustaa paljon enemmän ja nähdä maailmaa, koska vielä on niin paljon näkemättä ja kokematta. Koen myös, että nykyään minua kiinnostaa pelkän lomailun ohella myös eri paikkojen kulttuurit ja historia. Haluan oppia matkailun lisäksi niistä lisää!

Teksti ja kuva: Linnea Maikola, ensimmäisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija