Vierailu Ahlströmin Ruukkiin – Voisiko Kylämatkan konsepti toimia myös siellä?

Vierailimme Ruokaelämykset-kurssilla Ahlströmin Ruukissa maaliskuussa. Raumalle Rymättylän saaristosta tieni löytäneenä, on aina mukavaa päästä tutustumaan uusiin paikkoihin. Varsinkin sellaisiin, joista en ole aiemmin kuullut mitään. Sana ”ruukki” oli kyllä kuitenkin entuudestaan tuttu, mutta Noormarkussa sijaitsevasta ruukista ei ollut minkäänlaista ennakkotietoa.

Siitä itseasiassa yrityksen edustaja puhuikin vierailumme esitysosion yhteydessä. Hän kertoi monien ajavan samoja Noormarkun teitä, tietämättä mitä lähistöllä olisikaan tarjolla. Pieni salaperäisyys on kuitenkin kuulemma toivottavaa, hyvä asia, joka tuo täysin erilaista arvoa ja tunnelmaa alueelle.

Ruukki kuului Antti Ahlströmille vuodesta 1870 lähtien, ja tänäkin päivänä Ahlströmin suku on vahvasti läsnä alueella. Alueella on paljon yksityiskäytössä olevia kohteita, esimerkiksi pääkonttoriin eivät pääse muut kuin suvun jäsenet ja pieni osa ruukin työntekijöistä.

Miten en ollut kuullut tällaisesta paikasta aikaisemmin? Tuntuu jotenkin hassulta opiskella matkailuliiketoimintaa Porissa, kun en tunne Satakunnan aluetta saatikka tiedä sen matkailusta mitään. En ole edes koskaan käynyt Yyterissä. Toisaalta siinä on kuitenkin puolensa, pystyy katsomaan asioita aivan toisenlaisesta näkökulmasta kuin sellainen henkilö, joka on koko ikänsä asunut Satakunnassa. On myös kiehtovaa oppia uutta koko ajan, jolloin opiskelu ja oleskelu Satakunnassa pysyy mielenkiintoisena.

Ahlströmin ruukin ruokaelämykset

Vierailulla kerrottiin myös paljon ruukin ruokafilosofiasta. Ruukki järjestää esimerkiksi syksyisin jahteja, joista saatu riista hyödynnetään Klubin menussa. Painotettiin suomalaisten sekä lähialueiden raaka-aineiden tärkeyttä sekä sitä, miten kotimaisuus ja riista ovat punaisena lankana. On jotenkin kummallista, miten yhdellä paikalla voi olla niin monta rautaa tulessa, ja miten ne tavallaan luovat yhdessä toimivaa kokonaisuutta, vaikka ovatkin täysin laidasta laitaan asioita. Esimerkiksi jahdit ja opastetut kierrokset ruukin alueella, ei heti ensimmäisenä tulisi mieleen että yksi ja sama yritys voi tarjota molempia aktiviteetteja.

Esityksen jälkeen saimme vapaat kädet (tai ennemminkin jalat) kiertää ruukkialuetta ja katsella paikkoja, tietenkään yksityisalueille tunkeutumatta. Kierrellessämme pohdimme millaistakohan olisi elää suvussa, jolla on niin huikea ja merkittävä historia kerrottavanaan? Millaista olisi olla osana Ahlströmin Ruukin tarinaa? Olisi ainakin varma kesätyö- tai harjoittelupaikka tiedossa, jos ei muuta.

Tehtävänämme oli miettiä jokin idea ruokaelämystuotteeksi tai palveluksi, jota Ahlströmillä ei vielä ole, mutta josta he voisivat jalostaa uuden tuotteen – tai kenties joku opiskelija voisi sen tehdä. Mietin pääni puhki mitä ihmettä voisin keksiä, jota ei jo olisi. Tuntui siltä kuin ruukilla olisi jo kaikkea mahdollista, ja nimenomaan laidasta laitaan aktiviteetteja, joiden välistä tuskin paljoa puuttuu.

Erilaisista aktiviteeteista jahtien ja kierrosten ohella minulle jäi kuitenkin mieleen tarinallinen ruokailu. Ruokailutilaisuus, jossa näyttelijä näyttelee esimerkiksi monologin tavoin jonkun ruukkiin liittyvän näytelmän. Se oli mielestäni mielenkiintoinen ja hyvä idea, ja sitä kautta lähdin pohtimaan jotain uutta.

Tarinallinen ruokakertomus

Mieleeni muistui yhteisötaideprojekti vuosien takaa, Kylämatka. Sen ideana oli koota muistoja ja tarinoita kylien ja kaupunginosien asukkailta ja muodostaa niistä sarja näytelmiä. Kylämatkaa toteutettiin Varsinais-Suomessa vuosina 2011–2016, ja olin projektissa mukana vuonna 2011 Rymättylässä. Erilaisista muistoista ja tarinoista oli tehty esityssarja, joka kuljetti yleisöä mukanaan Rymättylän keskustan lipeillä. Pohdin, voisikohan samanlainen konsepti toimia myös ruukilla.

Kierroksen ohjaajana voisi toimia kertoja, joka johdattaa yleisöä ennalta määritetyn reitin mukaisesti eri näytelmäpätkien luokse. Näytelmissä elävöitettäisiin esimerkiksi ruukin arkielämää 1800-luvulla, tai Ahlströmin suvun erilaisia tarinoita. Samassa yhteydessä voisi myös esimerkiksi tuoda esille erilaisia ruukin tarjoamia palveluja tai tuotteita, soveltaen niitä esityksiin. Alue on erittäin otollinen erilaisille näytelmäpätkille eikä tarinoistakaan olisi pulaa. Suurimman osan rakennuksista ollessa yksityiskäytössä, on ohjelmaa luontevaakin luoda niiden ulkopuolelle.

Kaiken kaikkiaan vierailu oli Raumalta Noormarkkuun ajamisen arvoinen. Kun saapuu opiskelemaan vähän kauempaa, on rikkaus päästä tutustumaan ja kiertämään erilaisissa kohteissa. Oli myös mukavaa päästä vapaasti kiertämään aluetta yhdessä kavereiden kanssa, tosin hieman kyllä eksyin kiertelemään itseksenikin. Aion vierailla siellä tulevaisuudessa yhdessä äitini ja tuttavaperheemme kanssa, odotan sitä innolla!


Teksti ja kuvat: Katja Kalevo, Matkailuliiketoiminnan ensimmäisen vuoden opiskelija


TampeRESTO 2023: Porin joukkueessa tamperelaisella asenteella   

En joutunut pitkään pähkäilemään lähdenkö mukaan, kun kuulin mahdollisuudesta liittyä restonomien SM-kisajoukkueeseen Satakunnan ammattikorkeakoulun riveissä. Jo vuodesta 2002 järjestetty RESTO-tietotaitokilpailu järjestettiin tällä kertaa Tampereella ja odotin saavani jonkinlaista kotikenttäetua paljasjalkaisena tamperelaisena.

Puolustimme Satakunnan ammattikorkeakoulun kultaa neljän naisen Porittaret-joukkueella. Vaikka edustinkin Poria verenmaku suussa, rintaa röyhistellen lähdin katsomaan miten TampeRESTOn järjestäjätiimi tuo kotikaupunkini parhaat puolet esiin. Ja kyllähän Tamperetta kehtaa rinta rottingilla esitellä ulkopaikkakuntalaisille, jättihankkeet ovat muovanneet vaatimattomasta teollisuuskaupungista miltei metropolia muistuttavan dynaamisen kulttuurikeskuksen.  

Tampereen keskustan uutta kaupunkisiluettia dominoi One World Trade Centerinkin suunnitelleen arkkitehdin Daniel Libeskinin taidonnäyte, 2021 valmistunut maailmanluokan Nokia Arena. Saimme majoittua areenan yhteyteen integroituun Lapland Hotels Arenaan. Oli harvinaista herkkua näin majoitusliikkeessä Tampereella työskentelevälle päästä kokemaan Tampere majoittujan perspektiivistä. Lapland Hotels Arenan ultramodernit hissit ja herkkuja notkuva aamiaispöytä saivat jo minut vakuuttuneeksi, että kilpailuihin lähtö oli vaivan arvoista. Aamiaispöydästä löytyi mielenkiintoisia fuusioita tamperelaisista perinneherkuista, muun muassa poromustamakkara.  

Tampereen ratikan siivittämänä rankkojen kisapäivien päätteeksi pääsimme nauttimaan illallista paikallisiin ravintoloihin. Yhdeksi ravintoloista oli valikoitunut kantapaikkani, Finlaysonin tehdasalueella toimiva legendaarinen panimoravintola Plevna. Plevnan uumenissa toimivan Koskipanimon huurteisten äärellä oli mahdollisuus nollata ja verkostoitua alan toimijoiden kanssa.  

Tampere on Suomen teatterikaupunki. Olikin luonnollista, että kilpailu huipentuikin hulppeaan gaalailtaan 1897 valmistuneessa Tampellan juhlatalossa, jossa toimii nykyisin Tampereen Komediateatteri. Parhaat päällämme saimme nauttia neljän ruokalajin illallisen viineineen ja nauttia stand-up komiikasta.

Harmikseni kotikenttäetuni ei kantanut voittoon, Porittaret eivät pokanneet kisoista kultaa. Emme kuitenkaan joutuneet poistumaan tyhjin käsin, sillä voitimme verkostoitumispalkinnon. Vaikka koko kisan voitto meni sivu suun, koin voittaneeni. Sain verkostoitua hulvattomaan joukkoon Suomen motivoituneimpia restonomiopiskelijoita sekä ystävystyä kolmen upean Porittaren, Nellin, Sirjan ja Elinan, kanssa.

Teksti: Liisa Kemppainen, International Tourism Management -tutkinto-ohjelman kolmannen vuoden opiskelija
Kuvat: Liisa Kemppainen ja Emma Roinila


Matkailu- ja ravintola-alan projekteista kokemusta osana opintoja

Sain vuoden alussa mahdollisuuden osallistua kahteen eri projektiin. Molemmissa projekteissa tavoitteena oli lisätä matkailu- ja ravintola-alan vetovoimaa. Olin innoissani projekteihin osallistumisesta, sillä tiesin saavani niistä paljon uusia kokemuksia ja oppimismahdollisuuksia. Projektit olivat monipuolisia, mutta kuitenkin hyvin erilaisia toisistaan.

Rekrytointitapahtuma Turussa

Ensimmäinen projekti oli osallistua MaRa ry:n alaisen Matkailun vetovoimatyöryhmän / Turun ryhmän järjestämään rekrytointitapahtumaan Turussa. Projektissa sain kehittää omia taitojani verkkosivujen luomisessa. Suunnittelin ja päivitin tapahtuman WordPress-sivustoa ja itse tapahtumapäivänä olin edustamassa Satakunnan ammattikorkeakoulun ständillä ja pidin pientä tehtävärataa. Koska projektiin ei osallistunutkaan muita, vaati tehtäväradan valmistaminen olosuhteisiin mukautumista niin, että se oli yhden henkilön toteutettavissa. Tehtäväradan luominen vaati paljon luovaa ajattelua, mutta loppujen lopuksi yllätin itsenikin kuinka hauskoja tehtävistä tuli. Oli todella kiva päästä juttelemaan alasta kiinnostuneiden kanssa, vaikka tehtävärata olikin hyvin leikkimielinen.

Satakunnan taiturit -kilpailu ravintola-alan opiskelijoille

Toisessa projektissa pääsin mukaan seuraamaan ensimmäistä kertaa järjestettyä Satakunnan taiturit -kilpailua. Sain harjoittaa luovuuttani suunnittelemalla diplomit osallistujille ja voittajille, sekä kirjoittamalla kilpailun jälkeen uutisartikkelin tapahtumasta. Olen aina tykännyt luovasta tekemisestä, joten diplomien valmistaminen oli mukavaa. Artikkelin kirjoittaminen oli minulle kuitenkin uutta, mutta opin samalla paljon siitä, miten niitä kirjoitetaan.

Kilpailu oli hauska tapa saada innostusta ravintola-alalle. Kilpailussa joukkueet suunnittelivat ja toteuttivat kolmen ruokalajin menun. Pääraaka-aineiksi oli ennakkoon valittu satakuntalaishenkisesti karitsaa, siikaa ja tyrniä. Jään innolla seuraamaan, ottavatko kilpailuun osallistuneet ravintolat inspiraatiota omiin menuihinsa kisassa luomistaan annoksista.

Olen iloinen siitä, että uskaltauduin lähtemään mukaan projekteihin, vaikkei minulla aikaisempaa kokemusta tämän tyylisistä projekteista ollutkaan. Vaikka mukavuusalueen ulkopuolelle uskaltautuminen tuntui välillä vähän ahdistavalta, oli projekteihin osallistuminen kuitenkin positiivinen kokemus.

Nämä projektit toimivat itsellä hyvänä muistutuksena ottaa jatkossa uudet haasteet vastaan avoimesti!


Teksti ja kuvat: Ida Sara, International Tourism Management -tutkinto-ohjelman ensimmäisen vuoden opiskelija


TampeRESTO 2023 – yhdessä kohti parempaa, vastuullisesti ja kehittäen

Tänä vuonna pääsimme testaamaan oppejamme restonomiopiskelijoille suunnatussa Resto-tietotaitokilpailussa ja kilpailemaan Suomen mestaruudesta. Kilpailu järjestettiin Tampereen ammattikorkeakoulun isännöimänä Tampereella, jossa 12 joukkuetta otti toisistaan mittaa.

Kolme päivää kestävässä tapahtumassa pääsimme miettimään ideoita MaRa-alan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen digitalisaation ja dataohjautuvuuden avulla (toimeksiantajana Rethink Gastro) sekä selvittää ja pohtia, miten tapahtumien asiakaskokemuksia voidaan kehittää digitaalisesti tuoden arvoa samalla myös tapahtumajärjestäjille (toimeksiantajana tapahtumasovellus Liveto). Kolmantena tehtävänä oli suunnitella toimiva ratkaisu tölkkihävikin minimointiin (toimeksiantajana NoHo Partners). Kilpailussa keskityttiin myös MaRa-alan tulevaisuuden kehittämiseen huomioiden kilpailun teemat, jotka olivat yhdessä, vastuullisesti ja kehittäen.

Kilpailun päätteeksi saimme pukea iltapuvut päälle, sillä koko tapahtuma huipentui gaalailtaan, jossa meille tarjoiltiin kolmen ruokalajin menu. Gaalassa palkittiin myös koko kilpailun voittajat. Meidän joukkueemme voitti verkostoitumispalkinnon ja sijoittui koko kilpailussa kuudenneksi.

RestoKisat2023 sisälsivät paljon verkostoitumista, heittäytymistä, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja sekä vahvaa tiimityöskentelyä. Tämä kerran elämässä koettava tietotaitokilpailu antoi itselleni enemmän motivaatiota, uusia kontakteja, enemmän tietotaitoa alastamme sekä uskoa omaan ammattitaitooni. Kilpailu oli henkisesti rankka ja päivät olivat pitkiä, mutta päällimmäinen tunne koko kokemuksesta on kuitenkin kiitollisuus.

Ensi vuoden Resto-tietotaitokilpailun isännöi Satakunnan ammattikorkeakoulu ja sen Porin kampus, ja silloin suunnataan katseet tulevaisuuteen ja siirrytään ravintolamaailmasta teollisuusmatkailuun.

MaRa-alan tulevaisuus on meistä restonomeista kiinni. Ilman meitä ei MaRa-alaa olisi, joten olkaamme ylpeitä meidän ammateistamme. Se, miltä MaRa-alan brändi näyttää tulevaisuudessa, voimme vaikuttaa siihen yhdessä. Mennään siis yhdessä kohti parempaa, vastuullisesti ja kehittäen.


Teksti: Sirja Nuolioja, toisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija
Kuvat: Emma Roinila


Tradenomista restonomiksi ja SAMKin SM-kisaedustajaksi

International Business and Marketing Logistics oli koulutusohjelman nimi, kun vuonna 2009 aloitin tradenomiopinnot SAMKin kanalikampuksella Raumalla. Tradenomitutkinnon ja myyjänä tehtyjen työvuosien jälkeen aloin kiinnostua entistä enemmän elämysten myymisestä asiakkaiden päivittäisten tarpeiden täyttämisen sijaan, ja elokuussa 2020 pääsin opiskelemaan restonomiksi International Tourism Management -koulutusohjelmassa Porissa.

Kansainvälinen liiketoiminta, ja Suomen nostaminen entistäkin parempiin asemiin kilpailukyvyssä ja arvostuksessa globaalissa näkyvyydessä ovat kiinnostavia ja nousevia aloja. Tradenomina opin valtavasti perusasioita liiketoiminnasta, kannattavuudesta, yritystoiminnasta ja muun muassa asiakkaiden käyttäytymisestä. Restonomina pääsen hyödyntämään tuota osaamista, mutta sen lisäksi olen saanut kasvattaa tuon osaamisen päälle uuden kerroksen elämysten, asiakaskokemuksen ja paikallisen osaamisen ja mahdollisuuksien hyödyntämisen muodossa.

Restonomin ydinosaaminen esiin Resto-kilpailussa

Restonomit ovat erilaisiin esimiestehtäviin valmiita vieraanvaraisuuden mestareita, joiden taitoihin kuuluvat uusien ratkaisujen löytäminen ja alan kehittäminen, sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen ja asiakkaan kohtaaminen.

Näitä taitoja pääsin näyttämään omalta osaltani SAMKin joukkueessa Resto23 -tietotaitokilpailussa. Tiiviit kisapäivät pitivät sisällään kolme erilaista kisatehtävää. Ensimmäisessä päästiin ideoimaan työhyvinvoinnin sekä tuottavuuden lisäämistä erilaisia digitaalisia keinoja ja dataa käyttäen Rethink Gastro -hankkeen toimeksiantamana. Toisen tehtävän toimeksiantaja oli Liveto, jonka tapahtumasovellukseen meidän tuli kehittää uusia ominaisuuksia, jotka palvelisivat monipuolisesti erilaisten tilaisuuksien osallistujia ruokakojun yrittäjästä festarikävijään. Kilpailutehtävät huipentuivat Nokia Arenalla NoHo Partnersin toimeksiantoon tyhjien tölkkien hävikin minimoimisesta.



Kilpailu oli kokemuksena mahtava yhdistelmä tervettä stressiä, tiimityötä, hotelli- ja opiskelijaelämää, ja ennen kaikkea omien tietojen ja taitojen hyödyntämistä ja esille tuomista monipuolisten tehtävien raporteissa ja pitchauksissa. Tehtävien aikana jokainen tiimimme jäsen oli korvaamaton, ja antoi kaikkensa yhteisen tuloksen eteen.

Verkostoituminen muiden opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on myös olennainen osa Restokisojen konseptia, onhan vieraanvaraisuus myös tiimityötä yli oppilaitos- ja yritysrajojen. Siitä joukkueemme pokkasikin palkinnon, herkullisen brunssin sekä rannekkeen huvipuiston elämyksiin.



Kisojen jälkeen restonomiksi valmistumiseni on aivan nurkan takana, ja työni upeassa elämyskartanossa jatkuvat uusien ideoiden siivittäminä. Tätä tehdään sydämellä, rakkaudesta lajiin ja asiakkaita varten.


Teksti: Elina Nurmi, valmistuva International Tourism Management -opiskelilja
Kuvat: Emma Roinila


Opettavainen vierailu Auschwitziin

Kävimme perheeni kanssa reissussa, jossa vietimme muutaman yön sekä Tšekissä että Puolassa. Ensimmäisenä lensimme Prahaan, Tšekin pääkaupunkiin. Olimme siellä kolme yötä, kiertelimme vanhassa kaupungissa, kävimme vahamuseossa ja tutustuimme yleisesti kaupunkiin.

Prahasta lähdimme junalla kohti Puolaa, Krakovan kaupunkia. Krakovassa vietimme neljä yötä. Päivien aikana kiertelimme paljon kaupungissa sekä kävimme Auschwitzissa. Opastetulla kierroksella Auschwitzissa meille kerrottiin eri alueista ja mitä niissä on tapahtunut, kierrettiin vanhoissa kaasukammioissa sekä käytiin katsomassa paikkoja, joissa vangit nukkuivat.

Sisällä museotiloissa oli myös kasoittain kenkiä, vaatteita, laukkuja yms., jotka uhreilta riisuttiin ja jotka on säästetty. Hurja näky olivat ne kaikista pienimmät kengät ja vaatteet, joita joukosta löytyi turhan monet.

Auschwitzissä käynti opetti, kuinka hyvin asiat ovat tällä hetkellä, ja kuinka huonosti on mennyt Auschwitzin toiminnan aikaan. Yli miljoona uhria on surmattu mitä raaimmilla keinoilla, seassa myös lapsia ja vauvoja. Vierailu leirillä oli koskettava ja silmiä avaava, ja sai tajuamaan kuinka väärin toiminta on ollut. Siellä tapahtuneet asiat ovat karuja, eikä niiden julmuutta pysty käsittämään. Olen kiitollinen, että olen syntynyt aikakaudelle, jolloin kyseiset rajut tapahtumat ovat jo historiaa. Saamme olla rauhassa omia itsejämme, uskonnosta tai mistään muusta riippumatta.

Kierros leirialueella sekä kuvat ja uhrien vanhat vaatteet ovat karu näky. Auschwitz on kammottava kohde, mutta myös todella upea kokemus. En ollut perehtynyt asiaan kauheasti ennen vierailuamme siellä. Tiesin, että luvassa on kauheita ja järkyttäviä asioita, mutta en tiennyt missä määrin. Kierroksen jälkeen toiminta siellä alkoi kiinnostaa todella paljon, ja edelleen katselen kuvia ja luen artikkeleita leiristä. Paikkana ja matkakohteena Auschwitz saattaa olla sellainen, johon ei ensimmäisenä haluaisi mennä. Mutta uskon, että se juurikin tekee siitä unohtumattoman ja tärkeän. Kun kohtaa jotain, mitä ei oikeastaan haluaisi kohdata.

Suosittelen Auschwitzissa käyntiä kokemuksena todella paljon. Vaikka olen kerran jo kierroksella käynyt, haluaisin kovasti päästä uudelleen, ja varmasti tulevaisuudessa myös käyn. Paikka on merkittävä, ja paikan päällä käyminen jättää jäljen muistoihin ja tekee tapahtumista vielä tärkeämpiä. Astuessa alueelle, tuntuu kuin astuisi uuteen maailmaan, ja pääsee näkemään tapahtumat uhrien silmin.


Teksti ja kuvat: Sonja Vuorinen, ensimmäisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija


Water nurtures, embraces and brings us back to life

Course that was only available in an online version seemed very interesting to me, althought I would have wanted it to be contact lessons. The course topic is something that could create discussion. Why water is so important for our well-being, not only for consuming but mentally also?

Sea and water itself for us Finnish people should be an important asset. Clean water is not that common in the world. We should appreciate it and cherish it. Swimming in the lake, or a fell stream should be lifegoals or even a way of life.

I have followed this one woman @jonna_saari in Instagram for many years and grown into admiring her way of life. She moved to Lapland and is enjoying life on it’s fullest. She goes for a morning swim in the small forest lake with the purest water and morning fog around her. She finds well-being from the silent morning and cold water. It makes her body feel alive and her mind focused.

In my opinion this is something that could be seen as an experience from the north. Something unusual and something so pure and natural. Oh and did I mention she goes there sometimes even naked, surrounded by the forest, the smells, the silent sounds of nature with nothing on, just the feel of the cold water on her skin. This feeling is not common for all of us but it should be at least once in a lifetime happening.

This is something that I have wanted to experience myself. The old ways of us in the wilderness, the lakes and the streams in my beloved Lapland. These wilderness camps could be one good way to bring people away from the modern hectic way of life. No phones, just you and the nature. It could be also a nice way to empty the head full of business ideas, worry and time.

Water is something that calms us, no matter what it is there. It is silent, but strong. It feels relaxing and forgiving. It feels nurturing, embracing and brings us back to life. It is something that we will always need and something we will always seek. Water is purity and inspiration.

Water is an element we feel, used in commercials, in various methods of marketing. It makes us thirsty, it makes us clean. It is part of us. The sound of water is used in relaxation and meditation througout the world, as long as we have lived.

We all have a relationship with water, no matter where you live or how.  It might be love, need, fear or for example respect. What does water represent to you? It has so many various sides to it and in tourism it can be used so many different ways.

One question could bring so many different answers. What is your well-being from the blue spaces?


Text and photos: Mai Virtanen, third year International Tourism Management student


Meitsi matkailijana – Sveitsi kohteena

Erittäin toimiva puheenaihe tutustuessa toiseen ihmiseen on matkailu; missä maissa ollaan vierailtu, millaisia kokemuksia matka on tarjonnut ja minne seuraavaksi? On mielenkiintoista kuunnella millaisia matkoja toiset tekevät ja kuinka paljon ne eroavat omasta matkailuhistoriasta ja -tyylistä.

Oma matkailuni on vasta aluillaan. Olen käynyt kolmessa eri maassa ja vieraillut niiden sisällä melkein kymmenessä kaupungissa. Jokaisella matkalla olen oppinut jotain itsestäni matkailijana ja saanut selvyyttä sille mitä matkalta haluan ja haen. Tulevaisuuden haaveena on matka Sveitsiin.

Yllätysvisiitti Pariisiin

Matkustin Pariisiin yllättämään parhaan ystäväni, joka oli saanut työpaikan Disneylandista. Saavuin hänen perheensä kanssa kolmen päivän lomareissulle, jonka aikana kävimme puiston lisäksi kiertelemässä Pariisin kuuluisimmat kohteet. Disneylandissa ja Pariisissa käyminen on monien ihmisten unelma, ja olen niin kiitollinen että se unelma kävi kohdallani toteen.

Tällä matkalla tajusin kuinka tärkeää minulle on matkustaa henkilökohtaisesti merkittävään kohteeseen läheisten henkilöiden kanssa. Ja myöskin sen, ettei kolme päivää riitä mihinkään.


Disneyland, Pariisi

Pari reissua Italiaan

Italiassa olen käynyt kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kävin tanssijoukkueeni kanssa esiintymässä eräässä kansainvälisessä tapahtumassa ja toisella kerralla matkustin lukioryhmän kanssa opintomatkalle Roomaan.

Ensimmäisestä matkasta on kulunut jo paljon aikaa. Muistan vain miten upeaa oli esiintyä taitavien esiintyjien kanssa isolla lavalla, ja pitää tanssitreenejä ulkona upeissa maisemissa! Viikon aikataulu oli kuitenkin tosi tiivis, ja tällä matkalla huomasin ettei liian kiireinen aikataulu ole mieleeni matkaillessa.

Toiselta reissulta taas olisi niin paljon kerrottavaa ettei kukaan jaksaisi lukea niin pitkää blogitekstiä. Matkassa mukana olivat sekä historian- että uskonnonopettajat, jotka olivat suunnitelleet meille mahtavan viikon pituisen reissun, jolla riitti mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja kauniita paikkoja!

Heillä oli paljon kerrottavaa jokaisesta matkakohteesta ja opin reissulla paljon nippelitietoa, esimerkiksi sen että Rooman viemärin kansissa lukeva S.P.Q.R. tarkoittaa Rooman senaattia ja kansaa. Tällä reissulla oli mielestäni hyvin tasapainotettu yhteisen ohjelman sekä oman ajan määrä. Huomasin rakastavani enemmän kauniita maisemia ja mielenkiintoisia kohteita kuin pelkkää kaupungissa pyöriskelyä.


San Marino, Italia

Espanjaan vai?

Espanjan matka oli myöskin opintomatka lukioaikana. Suuntasimme Madridiin ja Salamancaan. Tämä reissu oli enimmäkseen espanjan kielen harjoittelua varten, vaikka kiersimmekin muutamassa suositussa kohteessa. Tällä reissulla opin itsestäni matkailijana sen, että pelkkä ’’tämä on kuuluisa patsas’’ ei riitä minulle, vaan haluan tietää mikä patsas se on ja miksi se on kuuluisa.

Matka oli enimmäkseen kaupungeissa liikuskelua, mutta onneksi bussimatka Salamancaan tarjosi upeita maisemia! Salamancassa itsessään oli myös kauniita kohteita, viihdyin siellä enemmän kuin Madridissa. Tällä reissulla tuli kuin kertauksena se, että tarvitsen kauniit maisemat ja mielenkiintoiset kohteet kokeakseni matkan mieluiseksi.


Salamanca, Espanja

’’Jokaisen on kerran elämässään matkustettava Sveitsiin’’

Mutta mikä siinä Sveitsissä oikein viehättää?

Ala-asteeni opettaja sanoi kerran (tai no, montakin kertaa) että jokaisen on kerran elämässään matkustettava Sveitsiin. Se on kuulemma kaunis ja upea paikka. Tämä jäi korvani taakse pitkäksikin aikaa, ja aina kun kysyttiin mihin haluan matkustaa, vastasin Sveitsiin.

Monta vuotta myöhemmin katsoin korealaisen draamasarjan nimeltä ’’Crash Landing on You’’ jossa kyseinen paikka on keskeisessä osassa. Olinhan katsonut kuvia Sveitsistä aikaisemminkin, mutta sarjassa se esiteltiin aivan uudella tavalla. Tämä paikka on kiehtonut minua niin monta vuotta, ja tämä sarja vahvisti sen, että sinne on pakko päästä.

Työpaikallani törmäsin kanssatyöntekijään, joka kertoi asuvansa Sveitsissä, mutta työskentelevänsä ympäri maailmaa. Hän vinkkasi minulle, että kannattaa majoittua Saksan puolella kaupunkiin nimeltä Bad Säckingen ja kulkea sieltä Sveitsiin, jotta kukkaroni kestää matkan paremmin. Suunnitelmahan on siis jo valmis?

Tuntuu ihan siltä etteivät kaikki tiet viekkään Roomaan – vaan Sveitsiin. Vielä en ole päättänyt onko tämä matka, jonka haluan jakaa rakkaiden ihmisten kanssa, vai olisiko tämä jotakin, joka tulee kokea ihan itsekseen. Aika saa näyttää.

Teksti ja kuvat: Katja Kalevo, Matkailuliiketoiminnan ensimmäisen vuoden opiskelija


Street food is an element of cultural identity

I consider myself a gourmet of local food. Food-related experiences play such an important role in my daily life and there is a lot of things to tell about food tourism.

I have been a local gourmet of Vietnamese cuisine, or Saigonese cuisine in particular. For me, food should be an identity of a culture, and a means of the cook to tell specific stories to the taster. Experiencing local cuisine is not just because of the taste, the reputation, the appearance, but because culinary stories bring food to life, making visitors truly immersed in the atmosphere of culture and history that permeates the taste in their mouth. As the result, I prefer local and authentic food shop instead of those mainly for tourists, or if they are made for tourism, they should still maintain their local values.

Therefore, street food has always been my priority when visiting a new country. Street food is defined by the Food and Agriculture Organization (FAO) and the World Health Organization (WHO) as “ready-to-eat foods and beverages prepared and/or sold by vendors or hawkers especially in the streets and other similar places” (WHO 2019). It provides a source of food that is often rich in nutrients, affordable and has a distinctive taste due to the individual experience of the cook.

Vietnamese food is part of my cultural heritage

Street food represents a typical culinary culture of each region and country. I grew up with Vietnamese street food since it was so common, and I got so close exposure to Vietnamese culture that shaped a specific and important cultural identity in me. Vietnamese street food is interestingly diverse but still carries a strong Vietnamese taste, as if it carries our distinct patriotism. It’s convenient for anyone to grab anywhere – just like “pragmatic Vietnamese”, but it takes time to be cooked and processed deliciously, which reflects our industriousness.

Thus, for me, street food is one of the best approaches to discover the root of a culture since I believe that street food is made from every single basic and authentic ingredient from the region without any transformation or novelty. A bowl of phở on the street is always more soulful than an expensive bowl of phở in a fine dining restaurant, because there is an atmosphere which is a combination of the sound of the street, the traffic, the voice of local cooks, and there is a strong Vietnamese streets’ scent in it. In Vietnam, bánh mì is famous all over the world with a variety of different fillings. Even though it’s the same bread with “baguette” or “sandwich”, the world still  calls it bánh mì like a Vietnamese, and celebrates bánh mì day on 24 March 2020 since they appreciate this specially local dishes – because of the the taste, the ingredients, the street style and local people.

Street food in Finland?

In Finland, from my point of view, “street food” is not usually served on the street, but in shops or in food court, or “kauppahalli” – market hall. I have various chances to try Finnish traditional food such as salmon soup, bread cheese (leipäjuusto), Finnish pancake in real food stalls, but mostly in summer only. By far, my experience is not so much as a local person, but as a “temporary tourist”, they are very mild, fresh, and natural since all the ingredients are seasonal and from natural resources: water and forest.

In the respect of tourism, even though Finland is more well-known for its breathtaking landscape, lively wildlife of reindeer, moose, birds and interesting stories about Santa Claus, Finnish cuisine should gain better attention from tourists. What I am highly appreciate from Finnish cuisine is the food safety which is still not prioritized in my country. Finnish are really responsible and thoughtful when they focus on food hygiene and safety for the health of consumers, and also on the environmental sanitation as they have a high awareness of environment protection and preservation, both urban, rural or natural areas. There is still little understanding of food safety and hygienic conditions from most local Vietnamese food vendors, and when selling on the street, it is easy to cause food and drink to be contaminated, which is a great risk besides wonderful experience that street food brings.

As the results, I hope that there will be more participation from the local authority and professionals to solve these issues but still maintains this local significance. It is necessary to plan and organize restaurants that focus on separate areas or streets dedicated to street food. At the same time, there should be strict censorship of food hygiene and safety, price management, safety for tourists, and preservation of the surrounding environment.


Text: Ngan Nguyen Thai Thanh
Pictures: Pixabay


References:
World Health Organization, 2019. FEEDcities—A Comprehensive Characterization of the Street Food Environment in Cities. Project Protocol.


Feeling blue – Mental well-being from blue spaces

On the course Well-being from Blue Spaces, we learned about various aspects of themes related to the course name. The most interesting thing I came across with during the course was mental well-being from blue spaces and I wanted to research it a bit more. Caring for mental well-being is an integral part of life as a student, as a healthy mind learns best, and I wanted to reflect the theme in my place of study, the city of Pori.

When you think of water, what sensations arise within you?

We know that spending time in nature promotes well-being in many different ways, for example, it relieves stress, soothes the body and mind, and increases satisfaction. Studies show that nature improves perceived health (status), enhances social cohesion, and supports physical activity. You can certainly get the same benefits from spending time by the water. For example, many Finns go to the water on their holiday and feel happy there, whether it is a summer cottage on the lake or a beach holiday in the sun.

People living near the coastal areas are happier and healthier

However, the health benefits of so-called blue spaces have been studied relatively little so far, but the studies show that people living near the coastal areas are happier and healthier. The closer the blue spaces are to home, the more they strengthen the well-being of the residents. It is important to preserve the opportunity for Finns to experience the health benefits of nature and water through good urban planning and the protection of nearby nature, especially due to the densification of residential areas and increasingly technical way of life.

The city of Pori provides a favorable setting for an urban blue space, the central park Kirjurinluoto, by the river Kokemäenjoki, in the heart of the city. In addition to being a relaxing oasis in the middle of the city, Kirjurinluoto provides great facilities for recreational activities, such as swimming, beach volley and disc golf, as well as walking, running and cycling on natural trails and routes.

Just a short drive away from the city center, is another charming and peaceful place to feel good, Meri-Pori. The revitalizing maritime area is best known for the endless sandy beach, Yyteri – one of the longest beaches in the Nordic countries.

Many find just viewing the sea a calming experience. After all, the positive associations with mental well-being seem more pronounced in the coastal blue spaces than in urban waters.

Get your good mood from the blue!


Text and pictures: Julia Alankoja, third year International Tourism Management student