Tulevat matkailualan ammattilaiset aloittivat opintonsa

Tänäkin syksynä SAMKin Porin kampuksella aloitti taas iso ja iloinen joukko uusia opiskelijoita matkailun tutkinto-ohjelmassa tavoitteenaan restonomitutkinto. Opintoja on takana nyt ensimmäinen kuukausi ja oppeja on jo kertynyt muun muassa matkailuelinkeinotuntemuksesta, majoituspalveluista ja asiakaskeskeisestä matkailumarkkinoinnista.

Tältä näyttävät uudet tulevaisuuden matkailualan ammattilaiset:

Olen Roosa, ja tämä kuva kuvaa minua hyvin. Olen aina menossa tai tulossa, jostain ja jonnekin. Jos en ole menossa, olen aina suunnittelemassa seuraavaa reissua lähelle tai kauas!

Tiinan kuva on otettu Espanjassa, rannikkokaupungissa Saloussa.

”Haavenani olisi joskus muuttaa Espanjaan asumaan”.

Wandalle matkailu on tapa avartaa maailmankatsomusta.

”Pyrin välttämään turistikohteita ja matkaamaan paikoissa, jossa näkee sitä paikallista elämää”.

Markus tykkää rantalomista ja aurinkoisista paikoista!

”Olen aina reissannut porukalla, en ikinä yksin”.

Matilda rakastaa matkustaa.

”Ikimuistoisin matkani on se kun kävin Mamma Mia -elokuvan saarella Skópeloksella!”

Sara tuli Poriin opiskelemaan Loimaalta.

”Hain matkailualalle, koska minua on aina kiinnostanut se. Perheen ja sukulaisten kanssa on tullut matkustettua paljon, jonka vuoksi nautin ulkomailla olosta”.

Sofia on 33-vuotias innokas maailmanmatkaaja.

”Tässä seison pitkäaikaisen matkahaaveeni Machu Picchun äärellä vuonna 2019”.

Eveliina on tässä kuvassa Indonesiassa Balilla.

”Se on ollut tähän mennessä lempikohteeni. Olimme reissussa äitini ja veljeni kanssa vuoden 2019 lopulla juuri ennen koronaa”.

Moi! Olen Anna 19, kotoisin Kuhmoisista. Hain matkailualalle, koska olen pienestä pitäen matkustellut paljon, ja haluan oppia enemmän matkailusta.

Olen Satu, nykyään 30-v; kuvassa olen Ukrainassa 19-vuotiaana.

Äitini on ukrainalainen ja olimme tuolloin Ukrainassa katsomassa sukulaisiamme.

Emmin mielestä matkailu sujuu parhaiten renkailla!

22-vuotias Jenniina on kotoisin Salosta.

”Matkustelin paljon perheen kanssa, kun olin pieni. Tämän takia matkustelu ja erityisesti Aasia on lähellä sydäntäni. Kuva on meidän viimeisimmältä reissulta Thaimaassa, Khanomissa 2017.”

Yksi Ellin ikimuistoisimmista matkoista on ollut New Yorkin matka äidin ja siskon kanssa kesällä 2018.

Anastasija muutti Suomeen vuonna 2015.

”Tykkäsin matkustaa pienenä paljon. Tänä vuonna matkustin ensimmäisen kerran Poriin!”

Eveliina juhlimassa maailmanmestaruutta 2019 Tampereella.

Julia tuli opiskelemaan matkailualaa, koska on kiinnostunut kulttuureista ja matkailusta.

Julian kuva on Etna-tulivuorelta vuodelta 2019.

Olen Lila, 20-vuotias naisenalku Porista. Valitsin opiskelupolukseni restonomikoulutuksen omien intohimojeni perusteella.  Matkustelu on lähellä sydäntäni, mutta Coda-lapsena haluan tarjota mahdollisimman monelle ihmiselle palvelua heidän omalla äidinkielellään, joka on myös oma äidinkieleni.

Onks sun matkapaketti kunnossa? Jos ei, nii ota yhteyttä (mieluiten sitten 3,5v päästä) ja hoidetaan ne kuntoon!

Heippa! Olen Suvi, 20, alun perin kotoisin Sastamalasta. Hain opiskelemaan matkailualaa, sillä olen kiinnostunut työskentelemään tulevaisuudessa ulkomailla.

Katrianne on kuvassa Espanjassa asuvan ystävänsä Jaanan kanssa viettämässä iltaa Tarifan rannalla vuonna 2016.

Milja on kuvassa Malesiassa korkean vuoren huipulla.

”Unelmakohteeni on Australia ja USA”.

21-vuotiaan Merin lempimatkakohde on Sisilia, jossa hän on käynyt kolme kertaa. Kuva on otettu vuonna 2016 Castelvetranon kunnassa Sisilian saarella Italiassa.

Tämä kuva on Sirjan elämän ensimmäiseltä itsenäiseltä matkalta ulkomaille – niin kuin ilmeestä näkyy 😀

Emma Ed Sheeranin konsertissa Helsingissä 2019.

Fridan kuva on Thaimaasta, norsujen suojelupuistosta nimeltään Hutsand Elephant Foundation. Siellä kaltoinkohdellut norsut saavat elää luonnollisessa ympäristössä.

Rasmuksen matkailu-unelma on backpackata ympäri Aasiaa vuoden ajan.

Jyväskyläläinen Essi tykkää matkustella kaupunkikohteisiin ja paikkoihin missä historia on esillä. ”Lempikohteeni missä olen käynyt onkin Dublin.”

Tässä kuvassa Essi on Ranskassa Versailles’n palatsissa.

Mithila on kuvassa Lohjalla Suomen vanhimman puun alla.

”Luonnonmaisemat ovat minulle tärkeitä, koska luonnossa on hiljaista ja pystyy nauttimaan luonnon kauneudesta”.

Mariian mukaan joulu on paras aika vuodesta, ”etenkin kun olet Ukrainassa!”

Oppimista konkreettisesti tehden – Restojamit 2021

Satakunnan ammattikorkeakoulun toisen vuoden matkailun opiskelijat pääsevät tänä keväänä työskentelemään tapahtuman suunnittelun ja toteuttamisen parissa, kun maaliskuussa järjestetään Restojamit -innovointikilpailu restonomiopiskelijoille. Tapahtuman järjestäminen on osa Tapahtumilla tuloksiin -opintojaksoa, joka toteutetaan hyvin käytännönläheisesti painottaen konkreettista tekemistä. Restojameihin osallistuu tänä vuonna 10 joukkuetta ammattikorkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista ympäri Suomen.

Konkreettisesti tekemällä asioista jää parempi muistijälki

Tämän tapahtuman toteuttaminen tarjoaa SAMKin restonomiopiskelijoille loistavan mahdollisuuden päästä hyödyntämään opiskeluissa kertynyttä teoriatietoa tapahtumien järjestämisestä ja markkinoinnista sekä soveltamaan jo opittuja asioita projektin muodossa. Konkreettisesti tekemällä asioista jää parempi muistijälki, niin onnistumisista kuin virheistäkin. Tekemällä oppii myös sellaisia asioita, mitä ei ehkä kirjasta lukemalla opi; nopeaa reagointia muutoksiin, ongelmanratkaisukykyä ja tiimityöskentelyä. Olemme päässeet tämän kevään aikana harjoittelemaan näitä taitoja käytännössä ja oppineet runsaasti siitä, mitä asioita olemme tekemässä, miten kannattaa toimia sekä miksi toimimme juuri näin.

Tämän vuoden Restojamien toimeksiantajayritys on Museokortti

Restojamit järjestetään tänäkin vuonna verkossa vallitsevan maailmantilanteen vuoksi. Tapahtuman järjestämistä ja toteuttamista varten ryhmämme jaettiin neljään pienempään projektitiimiin, jotka vastaavat omista osa-alueistaan ja hoitavat oman puolensa tapahtuman onnistumiseksi. Tekninen tiimi järjestää verkkopalvelut, teknisen tuen, sopivan yhteiskäyttöalustan tapahtumalle, tarvittavat laitteet, laatii kilpailun säännöt osallistujille ja vastaa myös tekniikan riskienhallinnasta. Ideointitiimi suunnittelee, miten osallistaa kilpailijoita ja luoda elämyksellisyyttä, herättää kiinnostusta ja näkyvyyttä, valmistelee tapahtuman lopullisen ohjelman, aikataulun ja käsikirjoituksen, ennakoi riskejä sekä ideoi tapahtumaa yhdessä markkinointitiimin kanssa.

Markkinointi- ja viestintätiimi vastaa somen päivittämisestä, lehdistötiedotteista, erilaisten markkinointivideoiden julkaisemisesta, kilpailijajoukkueiden esittelyistä ja yleisesti SAMKin sekä restonomiopintojen näkyvyydestä eri kanavissa. Arviointitiimin vastuulla on yleinen arvioiden ja huomioiden kirjaaminen koko projektin aikana, palautteen kerääminen niin osallistujilta, järjestäviltä tiimeiltä kuin osallistuvilta opettajiltakin, tapahtuman jälkeisen palautetilaisuuden suunnittelu ja järjestäminen, kiitokset kaikille osallistujille ja ulkopuolisille tapahtuman jälkeen sekä sertifikaattien laatiminen ja toimittaminen kilpailijoille.

Restonomit ovat myös tapahtumatuotannon osaajia

Tapahtumien tuotanto on merkittävä osa koko matkailualaa, ja tämän takia restonomiopinnoissa opiskellaan paljon niin tapahtumien perusteita, niiden markkinointia kuin tulevaisuuden tapahtumien kehitystäkin. Tämän lisäksi pääsemme SAMKissa toteuttamaan tapahtumaprojekteja konkreettisesti; Restojamien järjestäminen on tästä hieno esimerkki, joka opettaa varmasti kaikille toteutukseen osallistujille paljon uusia ja hyödyllisiä käytännön taitoja tulevaisuuden työelämää varten. Olemme SAMKissa iloisia siitä, että pääsemme jo opiskeluaikanamme näkemään tapahtumien rakentumista ja olemaan itse vaikuttamassa niiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Tiesimme tammikuussa projektia aloittaessamme, että tämän vuoden Restojamit tullaan järjestämään virtuaalisesti etänä, eli kilpailijajoukkueet eivät saavu Poriin suorittamaan kilpailua vaan osallistuvat verkossa tapahtumaan. Verkkotapahtuman järjestäminen eroaa toki perinteisestä, paikan päällä järjestettävästä tapahtumasta, sillä meidän täytyy ottaa eri tavalla huomioon muun muassa tekniikan toimiminen, hyvät yhteydet kilpailijoihin ja tapahtumasta tiedottaminen. On kuitenkin ollut todella hyödyllistä päästä toteuttamaan virtuaalista tapahtumaa, sillä etätapahtumat varmasti tulevat yleistymään tulevaisuudessa runsain määrin.

Onnistumisia ja haasteita

Restojamien järjestäminen on jo nyt ennen tapahtumaa tuonut meille opiskelijoille niin onnistumisen tunteita kuin haasteitakin. SAMKin Porin kampus suljettiin väliaikaisesti, ja vielä on epävarmaa, pääsemmekö tapahtuman järjestäjäporukalla yhdessä koululle tapahtuman ajaksi. Jos joudumme kaikki olemaan omissa kodeissamme tapahtuman aikana, saattaa tämä lisätä haasteita ja riskejä esimerkiksi tekniikan toiminnan sekä tapahtuman juontamisen yhtenäisyyden saralla. Meitä on myös iso porukka järjestämässä kyseistä tapahtumaa, mikä on sekä etu että mahdollinen haaste. Informaation tulisi kulkea sujuvasti eri tiimien välillä, sillä kommunikaatio on yksi onnistuneen tapahtuman avaimista. Suurin osa meistä järjestäjistä toteuttaa Restojamien osalta ensimmäistä tapahtumaansa, jolloin jonkinlaisia virheitä esimerkiksi aikataulutuksen kanssa syntyy lähes pakostakin. Opimme kuitenkin kaikki matkan varrella paljon tapahtuman, erityisesti etätapahtuman, suunnittelusta ja toteutuksesta; tärkeää on oppia uutta ja saada käytännön kokemusta teoriaopiskelun rinnalle.

SAMKin Porin kampus

Restojamit-tapahtuman suunnittelu on edennyt tähän mennessä mallikkaasti. Kaikki neljä tiimiä ovat tehneet aikataulun mukaisesti töitä tapahtuman onnistumista varten, eikä isompia ongelmia ole ilmennyt. Projektiryhmämme on luonnehtinut Restojamien järjestämistä kiinnostavaksi, hyödylliseksi, mukavan käytännönläheiseksi ja opettavaiseksi kokemukseksi. Toisaalta vallitseva maailmantilanne tuo epävarmuutta tekemiseen, eikä aina tiedä varmaksi, etteikö joitakin järjestelyjä täytyisi muuttaa nopealla aikataululla. Olemme kuitenkin jakaneet keskenämme ideoita, informaatiota ja ajatuksia laidasta laitaan, minkä avulla olemme löytäneet ne kaikista luovimmat ja toteuttamiskelpoisimmat ideat tapahtumamme perustaksi. Projektiryhmämme on tyytyväinen siitä, minkälaiseksi tapahtuma tulee muodostumaan ja odotamme innolla kovaa vauhtia lähestyviä Restojameja!

Katso videolta mietteitä Restojamien toteuttamisesta
Lue enemmän SAMKin matkailun koulutusohjelmasta

Teksti ja kuvat: Silja Kyröjoki ja Restojamit-järjestäjätiimit

Use of Natural Resources in Tourism -opintojaksolla ideoitiin uutta suomalaisesta luonnosta

Use of Natural Resources in Tourism -kurssilla käsittelimme luonnonvarojen kestävää käyttöä matkailun osana. Sivuamme kaikilla kursseillamme aihetta, mutta oli mukavaa kerrankin perehtyä siihen syvemmin. Kurssin aihepiiri onkin erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Eräällä luennollamme vieraili myös Oras Tynkkynen (SITRA), joka kertoi muun muassa  lentomatkailun ympäristöhaasteista ja ilmastonmuutoksesta. Mielenkiintoisesta vierailusta jäi paljon pohdittavaa!

Kurssin inspiroivana tehtävänä oli luoda uudelle NorthernLUX -yritykselle päiväohjelmapaketti vapaalla ja rennolla tyylillä mielikuvitusta käyttäen. NorthernLUX yhdistää luksusmatkailun luonnon kauneuteen, puhtauteen sekä hiljaisuuteen hyödyntäen tunnelmallisuutta ja tarinallisuutta.

Inspiraationa syksyinen suoluonto

Kurssitehtävän teemaksi ryhmämme valitsi syksyisen mökkiretken, ympäristöksi suomaiseman sekä aktiviteetiksi luontovalokuvauksen. Tehtävänantona oli kuvailla yksityiskohtaisesti ja tarinallisesti ohjelmakokonaisuutta sekä tuoda ilmi tunnelmia sen aikana. Luonnon rouheuden ja ylellisyyden yhdistäminen oli ajatuksena kiinnostava ja sai meidät pohtimaan luontomatkailua uudesta näkökulmasta. Eihän mökkeilyn ja ulkoilun aina pidä olla vaatimatonta ja yksinkertaista!

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Halusimme tuoda ylellisyyttä esiin tarjoamalla asiakkaille henkilökohtaista palvelua oppaan viedessä asiakkaat valokuvausretkelle ja kokin valmistaessa ateriat mökissä ja suoympäristössä. Kattauksissa käytetään kauniita astioita ja luonnonmateriaaleja, ruoka on kotimaista luomua. Ideoimamme mökki on myöskin teemaan sopivasti ylellinen, tunnelmallinen ja saumattomasti luonnon yhteydessä.

Mielestämme suo ympäristönä on aliarvostettu. Suon mystistä ja ainutlaatuista tunnelmaa, sekä erityistä luontoa voisi käyttää useammin matkailun vetonaulana. Suo on monille tuntemattomampi osa suomalaista luontoa, vaikka sen osuus maamme pinta-alasta onkin merkittävä. Itsekin opimme uutta suoluonnosta ja sen mahdollisuuksista matkailun osana.

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Kurssi oli mielestämme yksi parhaista tähän mennessä, sillä saimme käyttää luovuutta ja mielikuvitusta oppien samalla tärkeästä aiheesta, ympäristöä kunnioittavasta ja kestävästä matkailusta.

Teksti: Toisen vuoden matkailun opiskelijat Kaisa Vapaala, Kira Luonsinen ja Elina Toivanen

Voimaa luonnosta – miten luonto ympärillämme vaikuttaa meihin?

Tiesitkö, miten luonto vaikuttaa sinuun? Koska viimeksi olit luonnon kanssa tekemisissä? Use of Natural Resources in Tourism -opintojaksolla olemme käsitelleet yhtenä aiheena luonnon vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Jo pienetkin hetket luonnossa tarjoavat uskomattomia hyötyjä sekä kehon että mielen hyvinvointiin. Osana kurssia olemme myös kehittäneet päiväohjelman matkailijoille, jossa olemme konkreettisesti pohtineet, miten luoda asiakkaalle kokemus luonnossa.

Luonto ja hyvinvointi ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Luonnolla on tunnetusti lyhyitä kuten myös pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat suurimmaksi osaksi hyvin itsestään selviä; ihmiset liikkuvat enemmän luonnossa, ja aktiivisuus parantaa fyysistä terveyttä. Erilaisten ympäri maailmaa tehtyjen tutkimusten kautta on saatu selville, miten lyhyetkin luontovierailut vaikuttavat positiivisesti esimerkiksi henkilöiden syketaajuuteen ja pidemmällä tähtäimellä voivat jopa estää esimerkiksi hengityselinsairauksia. (Tyrväinen, Lanki, Sipilä & Komulainen 2018.)

Kun puhutaan luonnosta, suurimmalla osalla ihmisistä tulee ensimmäisenä esimerkiksi metsä mieleen. Luontoa on kuitenkin aivan kaikkialla ja luonnossa liikkumista, tai vain olemista, voi toteuttaa helposti myös esimerkiksi kaupunkien rakennetuissa puistoissa. Kaikella luonnossa liikkumisella on positiivisia vaikutuksia terveyteen, mutta mitä suurempi luontoalue on kyseessä, sitä paremmin pystytään varmistamaan sen hyvinvointivaikutukset. (Luke www-sivut n.d.)

Luonto voi vaikuttaa psyykkiseen mielenterveyteen suoraan tai aivan huomaamattomasti. Missä tahansa luonnossa liikkuminen kuitenkin edistää tunnetun stressin vähentämistä, ja sillä on huomattu olevan suora vaikutus suuremmista stressaavista elämäntilanteista johtuvien negatiivisten ajatusten lieventämiseen ja jopa itsetunnon kohentamiseen. Luonnossa liikkumisen on myös huomattu vaikuttavan lapsilla esimerkiksi ADHD-oireisiin, sillä luonto on rauhallinen paikka, jossa ei ole ulkopuolisia ärsykkeitä kuten suurta melua. Henkilöiden huomattiin keskittyvän paremmin ja olevan tarkkaavaisempia luonnossa oleskelun jälkeen. (Marjamäki 2018.) Mitä enemmän liikutaan luonnossa, sitä parempi on emotionaalinen hyvinvointi ja sen kautta koko mielenterveys.

Summery rural farmhouse experience – Feel the nature around you!

Tehtävänämme tällä kurssilla oli kehittää asiakkaille päiväohjelma, jonka teemana on rural farmhouse in summer. Keksimme tapahtumapaikaksi kuvitteellisen maatilaympäristön lähellä suomalaista sekametsää. Päiväohjelmamme sisältää monenlaista luontoon liittyvää toimintaa maatilan luonnonläheisessä miljöössä. Siellä asiakkaat pääsevät kokemaan luonnon rauhoittavan voiman ja osallistumaan maatilan arkeen.  Päiväohjelmassamme luonto on siis suuressa roolissa ja sitä hyödynnetään monipuolisesti, mutta vastuullisesti. Asiakkaat pääsevät esimerkiksi tutustumaan maatilan eläimiin niiden luonnollisessa elinympäristössä.

Maatilavierailullaan asiakkaat pääsevät tutustumaan suomalaiseen metsään ja luontoon sekä oppimaan, miten luonnonvaroja hyödynnetään maatilan jokapäiväisessä elämässä. Asiakkaat pääsevät kokemaan erilaisia aktiviteettejä, kuten marjojen ja sienien poimintaa sekä ruuan viljelyä pellolla satokauden mukaan. Päiväohjelma on suunniteltu niin, että luontoa ei vaurioiteta. Esimerkiksi saunaan valmistettavia vihtoja varten ei katkota oksia puista, vaan ne tehdään metsän hakkaamisen yhteydessä ylijääneistä oksista. Metsässä liikutaan vain valmiita polkuja pitkin, jotta metsän kasvillisuus ei kärsi. Asiakkaille kerrotaan myös jokamiehenoikeuksista, jonka sääntöjä kaikkien metsässä liikkujien tulee noudattaa. Ohjelmamme avulla tarjoamme asiakkaalle mahdollisuuden hiljentyä ja rauhoittua luonnon äärellä esimerkiksi riippumattomakoilun kautta.

Kuva: Unsplash
Kuva: Unsplash

Mitä opimme luonnonvarojen käytöstä osana matkailua?

Opimme tässä tehtävässä, että saatamme pitää suomalaista luontoa ja sen puhtautta välillä itsestäänselvyytenä. Monelle ulkomaalaiselle se on kuitenkin uskomaton kokemus, jollaiseen heillä ei kotimaassaan ole mahdollisuutta. Opimme myös, että luonto tarjoaa meille paljon enemmän ja erilaisilla tavoilla hyvinvointia kuin olimme osanneet ajatella. Huomasimme, että luontoa on mahdollista hyödyntää matkailualan aktiviteeteissa kestävästi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kestävillä valinnoilla palvelu jäisi vajaaksi tai tehokkuudesta täytyisi tinkiä.

Haastamme sinutkin laittamaan kumpparit jalkaan ja talsimaan lähimpään metsään keräämään voimaa syksyisestä luonnosta!

Lähteet:

Luke www-sivut. n.d. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Viitattu 14.11.2020. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/luonnon-hyvinvointivaikutukset/

Marjamäki, E. 2018. Tutkimustietoa luonnon vaikutuksista lasten hyvinvointiin. Viitattu 14.11.2020. https://www.hyvinvoinnin.fi/blogs/mieli-ja-hyvinvointi/tutkimustietoa-luonnon-vaikutuksista-lasten-hyvinvointiin

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Viitattu 14.11.2020. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Teksti: Matkailun toisen vuoden opiskelijat Sini Kiljala, Emmi-Lotta Lindell, Julia Roumio ja Sandra Uusitalo

Mihin se ruoka hävisi?

”Joku on sen valmistanut, se on pakattu ja kuljetettu tänne. Se on kannettu ylös, purettu pakkauksista, säilötty, valmistettu, laitettu tarjolle – ja sitten se heitetään roskiin.” Näin kuvasi Original Sokos Hotel Vaakunan hotellipäällikkö Riina Ojanen ruokahävikin ydinongelmaa. Mikäli ruokahävikkiin ei kiinnitettäisi huomiota, voisi jokainen hotellivieras aamiaiselle saapuessaan heittää saman tien roskiin banaanin tai kolme nakkia. Sen verran nimittäin on keskimääräinen ruokahävikki ilman toimenpiteitä. Aika huikea ajatus.

Osallistuimme ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa päätöksentekotyöpajaan, joka toteutettiin yhdessä Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa. Turun yliopiston Céline Kylänpää ja Timo Halttunen tutkivat kansainvälisessä hankkeessa opiskelijoiden päätöksentekotaitoja. Käytännön ongelmana oli ruokahävikki ja alustuksen ongelmaan tarjoili hotellipäällikkö aidossa oppimisympäristössä hotellin ravintolasalissa. Opiskelijat pohtivat pienryhmissä, miten esimerkiksi linjastoja muuttamalla, aamiaisaikoja porrastamalla, lautaskokoa pienentämällä, positiivisella viestinnällä ja varastonkierrolla voidaan vähentää asiakkaiden lautasille jäävän ruoan määrää.

Ruokahävikin lisäksi opiskelijat oppivat aktiivisen osallistumisen, keskustelun vetämisen ja erilaisten näkökulmien kuuntelemisen merkityksestä. Oli hienoa seurata, miten opiskelijat yhdistivät työkokemuksesta karttunutta osaamista uusiin ideoihin ja ryhmät pääsivät heittäytymään ongelman ratkaisuun.

Ja sen ruoanhan ei tarvitse hävitä roskiin – buffetaamiaisella voi aina hakea lisää, niin jaksaa ratkoa taas seuraavia ongelmia!

Teksti: Heini Korvenkangas
Kuvat: Emma Roinila