Kategoria: Ajatuksia matkailusta

Matkailuliiketoiminnan opiskelija Katja Kalevo kirjoitti blogiin jutun Matkailu ja kulttuuri -opintojaksoon liittyvästä vierailustaan kulttuuritapahtumassa.

Viimein onnistuin ajoissa nostamaan kytkintä ja suuntaamaan auton kohti Halikon kurpitsapuistoa. Joka vuosi, kun kurpitsapuisto on järjestetty, on tarkoituksenani ollut mennä katsomaan kauniita kurpitsalyhtyjä, joita alueella on vaikka millä mitalla. Aikaisempina vuosina olen ollut liian myöhään liikkeellä, ja havahtunut siihen että kurpitsaviikot ovatkin jo ohi. Tänä vuonna onnistuin kuitenkin viimeisenä viikonloppuna vierailemaan tässä kulttuuritapahtumassa.

En ollut tutkinut aiheesta etukäteen mitään. Olin nähnyt vain sen, mitä kaverit ovat sosiaaliseen mediaan jakaneet. Pienessä mielessäni kuvittelin, että puisto olisi ollut paljon suurempi kuin mitä se todellisuudessa oli. Somejulkaisujen perusteella vaikutti siltä, että puisto olisi laaja alue. En kuitenkaan sanoisi puistoa liian pieneksi, mielestäni se oli juuri sopivan kokoinen. Sen jaksoi helposti kiertää muutamaankin otteeseen ja joka kierroksella huomasi jotakin uutta. Maissilabyrintti oli todella kiva lisä puistoon, en tiedä oliko sellaista ollut aiemmin, mutta sitä oli kiva kierrellä.

Positiivinen yllätys oli se, että ainakin tänä vuonna puistossa oli tarjolla jos jonkinlaista kurpitsoista valmistettua syötävää, esimerkiksi kurpitsavohveleita. Hinnatkaan eivät olleet kovin korkeita, jolloin tapahtuma oli myös opiskelijakukkarolleni ystävällinen. Puhumattakaan siitä, että vohvelit olivat todella maukkaita! Ensimmäisellä haarukallisella maku ei vielä tullut esille, mutta jo toisen haarukallisen kohdalla kurpitsan maun huomasi selkeästi.

Vierailimme puistossa päiväsaikaan. Monet sanoivat, että olisi kuulunut vierailla siellä silloin kun on pimeää, jolloin kaikissa kurpitsoissa palaa kynttilä. Mielestäni kurpitsapuisto oli kuitenkin valoisaankin aikaan mieluisa kokemus, ja ehkä ensi vuonna jaksan odottaa pimeän tuloa. Lähtiessämme puistosta alkoi kuitenkin jo hieman hämärtää. jolloin kynttilöitä alettiinkin sytytellä.

Kurpitsoja oli niin paljon erilaisia, ja tuntui täysin mahdottomalta valita yhtä lempparia. Ehkä suosikkejani kuitenkin olivat puissa roikkuvat kurpitsat, joiden katseleminen auringonsäteiden saattelemana tuntui taianomaiselta. Oli myös upeaa, että kurpitsapuistoon johtava polku ja silta oli koristeltu kurpitsalyhdyillä!

Kaiken kaikkiaan reissu oli kaiken odotuksen arvoinen, ja aion ehdottomasti vierailla ensi vuonna uudestaan. Mahtaakohan silloin olla kehiteltynä jokin uusi kurpitsaherkku, ja minkähänlaisia koristeita mahdetaan keksiä? Kenties silloin näen puiston myös pimeällä, jolloin pääsen kokemaan kurpitsalyhtyjen ja kynttilöiden luoman tunnelman.

Teksti ja kuvat: Matkailuliiketoiminnan opiskelija Katja Kalevo

Life is all about learning, experiencing new things, enjoying every moment of life as much you can. Creating a new way of living life is very important to find happiness. In the hustle and busy of our fast-paced lives there is a trend happening in the tourism industry that has been quietly gaining or growing momentum – solo travel. Travelling alone and finding a new place and people has made me interested in this topic.

Why solo travel?

Solo travel is something everyone must try once in their life. People must give their time to themselves and that is what solo travel means. It’s a life lesson to grow up self-confidence in life, to know better yourself, to become a guide for yourself. You don’t have to depend on others to go somewhere, without any others interrupting or like freely you can do whatever you want. Nature can be felt closely without any distractions. Decision making power will improve and can self-discovery of cultures. 

Personal encounters with solo travel

My journey of solo travel began with the quick decision to explore one of the underrated tourism sides of Nepal which is Ghandruk. At first it felt a bit scary because I have never travelled alone.

When I started to explore that place, I found many streets, got a chance to interact with local people and in a few hours, I was like covering the beautiful place with them. I got knew how their culture is like, how they live there, what are the problems and so on. I was making all my decision myself to go somewhere, to eat somethings and I felt so independent. This was a time when I started to be known that solo travel is one of the best lifetime experiences, relaxed, independent, and enjoyable things in the world. One of the advantages of solo travel is it develops personal growth.

The presence of solo travel

Solo travel is no longer a small concept, it’s completely forcing tourism sector to modify the tourism scenery. Different travel agencies and accommodation are being recognizing this trend and working on this for the betterment of solo adventurers. Apps and other different kinds of social media platforms are helping many solo travelers to connect and motivating each other to reach the new destination.

Destination is not only the thing in solo travel; it’s a journey within. It develops self-esteem, breaking the comfort zone and maturing flexibility. You don’t need anyone’s company to travel, learn and create memories. Solo travel is exactly challenging people and showing what travel experiences looks like. Finally, it’s you and your life so you can do anything alone and that’s important in life.

Speculations on the future

Looking forward, in my opinion solo travel is becoming more and more popular. As technology and social media are connecting us universally, many solo travelers have been sharing their view and experiences of their journey and this will be going to help upcoming solo travelers in the future. I think solo travel will become a path for positive change, encouraging culture understanding.

Solo travel is one of the trending topics nowadays in the world, many people want to try that one in life, but they are scared or do not have that much belief in themselves. Nothing would happen if you never tried. Money can be earned but the time which you spent with yourself, and nature will can’t be earned. It’s hard to do solo travel at first, but nothing is impossible. You can reach a new level of point in your life for you must step out your feet and try to travel alone, meet new friends, new culture, new places, and other so on.

Solo travel is not just a trend it’s a transformative movement for making individuals’ lives more powerful, positive and fill with full of self-confidence in them.  If you are a solo traveler or planning for solo travel then, remember that you are a part of transformative movement. With this I want to close this with one of a popular slogan for solo travelers “The world is your movie set and solo journey is a director waiting to be masterpiece”.

Text and photos: Pratik Pandey, second year International Tourism Management student

Lähdin vaihtoon 17-vuotiaana ja olin todella innoissani tulevasta, ja mitä seuraavat kuukaudet toisivat tullessaan. Vaihto jännitti tosi paljon ja ensimmäinen viikko olikin rankka. Päätin jo, että en pysty tähän ja lähden takaisin kotiin. Soittelimme koko ajan opettajille ja vanhemmille tilanteesta.

Annoin kuitenkin uuden mahdollisuuden ensimmäisen viikon koronapaniikin jälkeen ja päätin jäädä Alankomaihin, Amersfoortiin, meidän ihanaan pieneen maalaisasuntoomme. Kävimme ensimmäiseksi hotellikoulua kuukauden verran. Siellä pukeuduimme pukuihin ja todellakin opimme miltä tuntui työskennellä hotellissa, joka pyrkii täydellisyyteen ja ylellisyyteen. Koulussa taso oli Suomeen verrattuna hyvin korkea.

Työskentelimme hotellissa pääasiassa ravintolan puolella, joka piti sisällään aamupalaa, lounasta, illallista, baristana oloa, drinkkejä ja ihan kaikkia hommia lattiasta kattoon – kirjaimellisesti. Koulussa myös harva osasi hyvin englantia, joka yllätti, koska sanotaan, että Alankomaissa englantia puhutaan todella hyvin.

Hotellikoulusta suuntasimme työskentelemään Van Der Valk hotelliketjun hotelliin Leusdeniin ja se vasta kokemus olikin. Töissä sattui ja tapahtui, mikä oli mielenkiintoista, koska se oli sen verran monipuolista ja tapahtumarikasta. Työskentelimme kerran esimerkiksi gaalan jatkoilla, johon tuli kaikki tunnetut Alankomaiden laulajat ja bändit. Monesti myös palvelimme erilaisia ryhmiä tai esimerkiksi ympäri maailmaa tulleita jääkiekkojoukkueita. Työtä oli paljon ja nukuinkin aina välillä vapaassa hotellihuoneessa, koska se oli nopeampaa.

Vapaa-ajan vietimme kiertelemässä läheisiä kaupunkeja, shoppailemassa tai muuten vain palloilemassa kaupungilla. Lisäksi kävimme testaamassa yöelämää muutaman kerran ja hengailimme työkavereiden kanssa.

Vaihdossa kasvoi ja oppi ihan huimasti. Oppi ymmärtämään niin paljon muita ja itseään ihan eri tasolla. Varsinkin tuossa iässä, 17-vuotiaana teininä. Olen myös todella kiitollinen, että oikeasti pääsin kokemaan näinkin huikean kokemuksen ja, että ihmisistä keiden kanssa ennen oli erimielisyyksiä, ystävystyttiinkin oikein kunnolla.

Suosittelen kaikille kyllä vaihtoon lähtöä esimerkiksi juuri ammattikorkeakoulussa. Itse kyllä uudestaan vaihtoon lähtö edelleen kiinnostaa, oli se vain niin ihanaa!

Teksti ja kuvat: Matkailuliiketoiminnan opiskelija Lilli Vuohelainen

Matkailu on ollut minulle aina tärkeää pienestä asti. Ensimmäistä kertaa ulkomailla olenkin ollut alle vuoden ikäisenä, koska osa kavereistani asui ulkomailla. Tätini luona Sveitsissä tuli myös käytyä useasti, kun hän asui siellä yli 11 vuotta.

Paras matkamuistoni kuitenkin sijoittuu heittämällä voimistelumatkoihin ulkomaille. World Gymnaestradaa odotan aina eniten ja on hankalaa olla neljä vuotta ilman voimistelureissua. Viime vuonna lähdin Gymnaestrada-matkalle Hollantiin. Oli aivan upeaa päästä minulle uuteen maahan ihanassa seurassa yhdessä oman voimisteluseuran kanssa.

Lähdimme jo aamuvarhain yhdessä bussilla kohti lentokenttää. Matkalla vielä nukuimme, mutta kerkesimme myös virittyä avajaispäivän tunnelmaan opettelemalla tapahtumatanssia ja Suomen esiintymistanssia, jonka esitimme muille maille Amsterdamin stadionilla. Lentokentällä ja -koneessa huomasimme, että kone oli melkein täynnä pelkkiä voimistelijoita, ja lisäksi lentomme oli ylibuukattu, ja jännitimme, pääsisimmekö kaikki koneeseen. Onneksemme kaikki meni hyvin ja pääsimme samalla koneella määränpäähän. Lentokentällä oli tietenkin sama pelko ja jännitys kuin aina, että onko oma laukku löytänyt perille. Sitä jännitimme yhdessä porukalla.

Päästyämme hotellille emme saaneet vielä huoneita, koska lentomme oli niin aikainen. Vaihdoimme siis vaatteet hotellin kokoustiloissa ja valmistauduimme pian alkavaan avausmarssiin. Marssia ennen ehdimme kuitenkin hieman tutustua lähiseutuun ja kävimme paikallisessa ravintolassa ja kaupoissa tutkimassa, millaisia tuotteita Hollannissa on myynnissä ja onko hinnat alempia kuin Suomessa. Tämä marssi on ollut pisin Gymnaestradan marssi missä olen ollut. Yleensä marssi on noin 1 km mittainen, mutta täällä se oli hieman yli 3 km.

Viikon aikana Suomelle oli varattuna stadionilla 3 esitystä eri päivinä. Näistä kuitenkin vain 2 toteutui, sillä ensimmäisten päivien säät olivat aivan hirveät, joten esitykset ja treenit peruttiin turvallisuussyistä ja osat esityksistä siirrettiin halleihin. Koska meidän näytöksemme oli peruttu, menimme sadepäivinä shoppailemaan ja katsomaan upeita hallinäytöksiä.

Esiintymisien lisäksi loman parhaaksi muistoksi nousi reissu Amsterdam Noordiin. Lähdin sinne yhden ystäväni kanssa, koska olimme varanneet liput meille WONDR Experience elämysmuseoon. Tämä museo oli aivan huikea. En itse ole koskaan ollut vastaavassa paikassa, ja tämä oli kyllä kokemuksen arvoinen. Parhaan kokemuksen tietenkin saa heittäytymällä ja asettumalla takaisin omaan lapsuuteen, kun pääsi aikuisten pomppulinnaan ja pallomereen. Viimeisenä kierroksellamme matkasimme vielä Pink Beach ravintolaan, mutta harmiksemme se oli juuri ehtinyt mennä kiinni, emmekä ehtineet tilaamaan drinkkejä.

Teksti ja kuvat: Olivia Vartemaa, toisen vuoden matkailuliiketoiminnan opiskelija

Kun matkustan uuteen maahan, haluan etsiä matkakohteesta tietoa, jotta tiedän edes hieman maan kulttuurista ja ihmisten toimintatavoista, mikä on suotavaa ja mikä taas ei. Kulttuurierojen huomaaminen avaa silmiä ja maailmaa sekä eri kulttuureja. Ne saavat myös pohtimaan sitä, mikä omassa kulttuurissa on arvostettavaa.

Todellisen kulttuurishokin koin Marokossa, missä lähes kaikki oli päinvastaista Suomeen verrattuna. Taksimatka lentokentältä hotellille oli kuin vuoristorata, sillä vauhtia riitti ja tilanteisiin syöksyttiin hurjapäisesti. Taksimme pujotteli autojen, jalankulkijoiden, mopojen ja kamelien välissä, eikä autossa ollut turvavöitä, mikä lisäsi entisestään turvattomuuden tunnetta. Ruuhka-aikana kulkuneuvojen torvet soivat, mikä sekin on outoa suomalaisen näkökulmasta, koska Suomessa olemme tottuneet käyttämään sitä vain, kun sille on tarvetta.

Kulttuurissa korostui erityisesti läheinen ihmiskontakti, koska lähes joka tilanteessa ihmiset tulivat lähelle ja tunnelma oli muutenkin erittäin tuttavallinen. Tämä johtuu varmastikin maan kulttuurista ja siitä, että suomalaisina emme ole tottuneet tällaiseen. Jopa katukauppiaat yrittäessään myydä tavaroitaan olivat tuttavallisia. Huomasin asian kuitenkin turistien kohdalla ja heihin kohdistuneesta huomiosta.

Tämän lisäksi paikalliset olivat hyvin innokkaita puhumaan turisteille heidän kielellään ja joskus keinot huomion herättämiseksi olivat suhteellisen äärimmäisiä, koska joskus saattoi kuulla suomalaisille tutut v- ja p-alkuiset voimasanat. Tämä oli aluksi huvittavaakin, mutta loman loppua kohden ainainen tavaroiden tuputtaminen, suomenkielen matkiminen ja hieman liiankin läheiset tilanteet saivat pääni pyörälle.

Toisen maan kulttuuri voi siis todella yllättää, jos ei tiedä mitä vastassa  on!

Teksti: Noora Savimäki, Matkailuliiketoiminnan ensimmäisen vuoden opiskelija
Kuvat: Pixabay

Matkustaminen on aina ollut tärkeää perheelleni. Ukillani on aikoinaan ollut jopa oma matkatoimisto. Ehkä tämän takia myös vanhempani ovat aina olleet innokkaita matkustelijoita ja sen seurauksena matkakuume on myös tarttunut minuun.

Olin ensimmäisen kerran ulkomailla Kreikassa 8-vuotiaana. Matka oli varmasti yksi mieleenpainuvimmista, olihan se kuitenkin ensimmäinen kerta lentokoneessa ja vieraassa maassa. Muistan, kuinka leikin hotellin uima-altaalla aina saman italiaisen tytön kanssa ja kuinka altaan keskellä oli baari, josta sai lettuja oman maun mukaan. Näin melkein 15 vuotta myöhemmin on hauskaa ajatella, miten erilaisesta näkökulmasta nykyään näen matkustamisen.

Lapsena matkustaminen tarkoitti loputonta jäätelön syömistä ja uima-altaissa uiskentelua ilman huolen häivää seuraavasta päivästä tai edes seuraavasta tunnista. Nykyään matkustaminen merkitsee minulle paljon muutakin kuin vain rantatuolilla loikoilemista. Matkustaminen on minulle uusiin kulttuureihin tutustumista ja uuden oppimista. Olen lähestulkoon aina matkustanut perheeni kanssa, mutta nyt helmikuussa matkustin ensimmäistä kertaa Barcelonaan poikaystäväni kanssa kahdestaan.

Ikimuistoisia hetkiä

Olen kiitollinen vanhemmilleni, että he ovat mahdollistaneet matkustamisen ulkomaille. Ilman sitä en ehkä ikinä olisi edes harkinnut lähteväni opiskelemaan matkailualaa korkeakoulussa. Jos totta puhutaan, en edes ollut lukiossa hirveän tietoinen siitä, että matkailua pystyy opiskelemaan. Tuntui siltä, että lukiossa puhuttiin aina vain yliopistoon menemisestä. Kun toisella välivuodellani aloin tarkemmin tutkia asiaa, minulle kävi hyvin selväksi, että haluaisin opiskella restonomiksi.

Matkustaminen on antanut minulle paljon erilaisia kokemuksia elämässä. Olen käynyt semmoisissakin maissa, kuten Venäjällä tanssikisoissa, joihin en olisi itse ikinä päättänyt matkustaa. Sain sieltä kuitenkin sen verran unohtumattoman kokemuksen, niin ei ainakaan toista kertaa tarvitse mennä.

Nizzassa käynti puoli vuotta terrori-iskun jälkeen taas antoi ihan erilaisen perspektiivin elämään, kun kaduilla kulki jatkuvasti raskaisiin varusteisiin pukeutuneita sotilaita. Brittiläisiin tutustuminen 15-vuotiaana Lanzarotella taas antoi minulle rohkeutta puhua englantia. En luultavasti uskaltaisi puhua englantia näin rohkeasti, jos en olisi matkustellut niin paljon.

Matkailua tulevaisuudessa

Unelmani on aina ollut asua jonkun aikaa ulkomailla. Haluaisin kokea, millaista on asua ja työskennellä, jossakin täysin vieraassa maassa. Haluaisin matkustaa myös Pariisiin. Olen käynyt Ranskassa kaksi kertaa, mutta en ikinä Pariisissa. Lisäksi onhan Yhdysvalloissa pakko käydä ainakin kerran elämässä. Haluan nähdä, millaista se elämä siellä rapakon toisella puolella oikeasti on.

Uskon ja toivon, että tulen tulevaisuudessakin matkustamaan uusiin maihin, vaikka lentäminen pelottaakin. Ehkä joskus valmistumisen jälkeen, pystyn vihdoin toteuttamaan unelman ulkomailla asumisesta.

Teksti ja kuvat: Jade Nieminen, ensimmäisen vuoden matkailuliiketoiminnan opiskelija

Kulttuuri

Minusta parasta matkailussa on kulttuurierot. En ole ehtinyt elämäni aikana paljon harrastamaan vapaa-ajan matkaamista, mutta olen käynyt jonkin verran ulkomailla vanhan harrastukseni puolesta. Kisareissujen aikana varsinkin näki isoimpia eroja maiden välillä, kun ei valittu kaikista kalleinta hotellia aivan pääkaupungin keskustasta, vaan otettiin ”kohtalainen” hotelli ja vähän pienempien kaupunkien reunoilta.

Eroja huomasi myös esimerkiksi ruoassa, kun kisamatkoilla hotellit tai kisapaikat tarjosivat aina kisapäivän lounaan sekä päivällisen. Tšekissä ollessa hotelli tarjosi päivälliseksi keittoa, jossa oli riisiä ja herneitä, kun taas Portugalissa oli joka päivä erilaisia pastoja ja jotain lihaa.

Alankomaissa kannabiksen polton ollessa laillista, on siellä suomalaisena aika outoa kulkea kadulla, kun näkee turistien sekä paikallisten nauttivan kyseistä ainetta keskellä kirkasta päivää.

Ruoka eri maissa maistuu aina paljon paremmalle kuin Suomessa, voi tietenkin olla, että ruoka on aina parempaa pitkien päivien jälkeen.

Kulttuurista oppiminen on ollut aina iso osa erilaisia reissuja minulle ja innolla odotankin jo seuraavaa matkaa.

Ihmiset

Uusiin ihmisiin tutustuminen erilaisilla reissuilla on aina pakollinen ”suoritettava tehtävä” itselleni. Uusien ihmisten avulla voi myös oppia eri maiden kulttuurista. Parasta on, jos tutustuu kyseisen maan asukkaaseen, sillä hän voi toimia oppaana ja kertoa miten maassa kuuluu toimia hyvien tapojen mukaan. Ulkomailla ihmiset ottavat oman kokemuksen mukaan suomalaiset hyvillä mielin ystäväksi ja suurin osa porukasta on aina hyvin positiivisia.

Matka kohteeseen

Matkustus on aina rankkaa, mutta saapuminen kohteeseen palkitsee. Hotellilla lepääminen on rentouttavampaa kuin kotona lepääminen, koska tietää, että ei ole velvollisuuksia. Matkustaminen on hienoa, kun koko matkan ajan näkee erilaisia maisemia ja ehkä jopa nähtävyyksiä. Matkustusvälineellä ei ole väliä – lentokoneessa voi nähdä kaupunkien valoja ja vuoria, junassa kaupunkeja, metsiä ja järviä, linja-autoissa voi nähdä käytännössä mitä vaan. Matkustaessa voi myös saada uusia tuttavuuksia ja matkan aikana voi kysellä mihin muut ovat matkalla.

Teksti ja kuvat: Ella Mäntynen, ensimmäisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija

There’s something undeniably fun and exciting about the idea of packing your bags and setting off for a well-planned holiday especially when it’s one, that you get to go on with your friends. It can be a set of experiences to help strengthen bonds and make new stories together. Travelling alongside friends is like setting off on an adventure with your chosen family. Sharing every moment together from the hits of turbulence on the flight to the evenings spent enjoying a delicious meal at a restaurant that you ended up picking together.

The joys of group travel

One of the biggest and greatest joys of travelling with friends is the number of memories you can create with them. Peculiar encounters, mishaps, heart-to-heart conversations after a night out, all these get engraved into our memories, helping create those lifelong bonds. Personally, my closest and dearest memories have all been created during trips with friends.

Besides making memories, friends offer a sense of diversity to trips. With varying interests and passions, doors for trying new things and activities open up. For example, trying new cuisines or going to multiple different museums to cater to everyone’s interests.

As someone who enjoys planning and prefers organized trips over spontaneous ones, friends also offer a set of helpful hands to assist with planning. That being said, it’s not always help that they offer. Having more minds working on planning might cause disagreements and different opinions on every aspect of the plan, but part of the fun and challenge is to overcome those mishaps and enjoy a lovely trip together.

Lasting memories

To showcase my adventures, I’ll use my trip to trip to the Netherlands as an example. We set off, with a group of ten people! Stayed in Amsterdam for four days, enjoying nights out, good food and fun activities. This was the first time some of us met in person. Undoubtedly, some of my dearest memories are from this time. The warm summer days spent at a lake in a park to the evenings spent chatting at a bar. This trip of course wasn’t without its challenges and mishaps, but they’re such minor parts of a great experience. I often look back at the pictures and get reminded of the fantastic time spent abroad.

Travelling alongside friends is so much more than just a journey from point A to point B; it’s an adventure to strengthen the bonds between you and your friends. While traveling together you create memories and weave your friendship to a much deeper level.

These experiences can help paint the canvas of your friendship and add hints of vibrancy to showcase all you’ve done and explored together. So I’d suggest grabbing a group of friends, get some planning done and go explore the world together!

Pictures and text:  Sara Puustinen, first year International Tourism Management student

Ystäväni tuleva puoliso soittaa minulle lokakuun alussa 2015 ja kysyy yllättävän kysymyksen. ”Haluaisin että lähdet Sallin (nimi keksitty) kanssa polttarimatkalle ulkomaille kuukauden päästä. Minä maksan tietenkin lennot ja majoituksen, onnistuuko?”

”HELL YEAH!” Vastasin heti. Ei muuta kuin esimiehelle soitto ja matka oli sovittu. Ystäväni ei tietenkään tiennyt tästä mitään aiemmin kuin päivää ennen reissuun lähtöä. Matkakohdekin – Fuerteventura – selvisi hänelle vasta kentällä.

Väärä mielikuva

Kun itse kuulin reissukohteen olevan Fuerteventura, Kanariansaarista vanhin ja toiseksi suurin, kauhistuin. En ollut ikinä käynyt millään Kanariansaarista ja mielikuvani pitkin katuja kiemurteleviin suomituristien jonoihin ja huonosti käyttäytyvien englantilaisten ärjymiseen perustui huhupuheisiin ja tositv-ohjelmien sisältöön.

Onneksi sain kokea mielikuvani kohteesta vääriksi. Viikko Fuerteventurassa kului monipuolisesti mm. saaren vuoristoreittejä ajaen, kauppakeskuksien kauppoja kierrellen, saaren hiekkarantoja kävellen ja erilaisista ravintolakokemuksista nauttien.

Erilaiset matkailumieltymykset

Reissuparini Salli on matkaajana hyvin erilainen kuin minä. Hän oli mielellään hotellin altaalla paistattelemassa päivää, kun minä taas mielelläni liikun luonnossa ja urheilen. Saimme sovitettua hyvin erilaiset matkustuspersoonat yhteen esim. sillä, että lähdin aamulla auringon nousun aikaan kipuamaan hotelliltamme lähtevää vuoristopolkua pitkin ylös ja tein pitkän lenkin lähiympäristöä tutkien. Näimme sitten kaverini kanssa hänen herättyään aamupalalla, jonka jälkeen menimme hetkeksi yhdessä hotellin altaalle makoilemaan, minä lähinnä päiväunet mielessä.

Kaiken kaikkiaan Fuerteventura oli positiivinen kokemus. Luonto oli vaihteleva ja kaunis, ilmat olivat meidän puolella ja ihmiset ystävällisiä. Turisteja ei ollut liikaa marraskuun alkupuolella, joka on itselleni tärkeä kriteeri matkaillessani. En halua väkijoukkoihin. En muista näin kahdeksan vuoden jälkeen mitään huonoa reissusta – lähtisin kyllä uudestaan, ellei listalla olisi kasa käymättömiä ja tutkimattomia reissukohteita!

Teksti ja kuvat: Johanna Itälaakso, ensimmäisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija

I have always been passionate about traveling. My family has always traveled ever since I was a kid, so I think that has had a huge impact on my interest in traveling.

I used to think that traveling was just a way to relax and travel to another country to see the most famous landmarks, but during my early teenage years, I started viewing traveling as a way to learn and meet other people and cultures.

The eye-opener

The first trip that really opened my eyes was the vacation to London when I was 15. My friend and I designed our own trip and it was a huge change to holidays that I was used to doing with my family. It really opened my eyes to a whole new way of enjoying traveling. Obviously, we visited the famous attractions, but we tried to not be the most basic tourist stereotype. For example, we didn’t want to take any guided tour busses and wanted to explore London by walking and “surviving” on our own. Because of that we also got to hang around and play frisbee with the local teenagers.

What I have noticed after that trip is that I remember a lot more of that vacation than some of the most recent trips. The more I travel with my own freedom and with my own will the more memorable the vacation is. As a traveler, I am open-minded and spontaneous which is really contradicting to my day-to-day persona. I am really rational and I like to plan things beforehand but when I’m traveling, I really try to be a freer spirit.

When I was younger, I wanted to always have the most luxurious hotels and eat in the most expensive restaurants and we often did. I truly feel I was close-minded and later I realized how much I have probably missed during those vacations. But I’m glad that at least now I have the ability to experience more in the future.

My future plans

I chose to study tourism because of the passion I have for traveling, but also because of the reason my personality fits this field of study. I always wanted to study law and I applied for it too, but it felt kind of forced and I didn’t think I would want to have it as my professional career.

As a tourism student, I feel that I have more freedom and more opportunities in the future, and the freedom that I lacked in the law field. I don’t stress too much about my career but I do know that I want to travel and socialize with new people!

Text: Vera Karttunen, second year International Tourism Management student
Pictures: Pixabay