Verkostoitumisen merkitystä painotetaan monessa paikassa, mutta vasta näin opintojen loppupuolella olen todella ymmärtänyt sen merkityksen. Opintojeni alussa päätin, että otan toisesta korkeakoulututkinnostani kaiken mahdollisen irti. Lähdin rohkeasti mukaan erilaisiin kilpailuihin ja suorittamaan kursseja erilaisilla toteutustavoilla.
Mieleenpainuvin kokemus on kuitenkin ollut Restokisat Jyväskylässä 2022. Totta kai mieleen jäi voitto, mutta myös siellä tavatut ihmiset ja heidän kanssaan vaihdetut ajatukset. Opettajat olivat vastuussa joukkueen kokoamisesta ja päädyinkin minulle aiemmin tuntemattomien ihanien naisten kanssa samaan joukkueeseen. Yhteinen tavoite tiivisti joukkueemme nopeasti ja yhteistyö sujuikin helposti. Näin vuoden jälkeen Satamimmien WhatsApp-ryhmään kilahtaa vieläkin viestejä ”mitä teille kuuluu?”
Kisojen aikana tutustuin myös moneen muuhun opiskelijaan eri kaupungeista. Kilpailutehtävien välissä ja iltaisin oli varattu aikaa verkostoitumiselle ja keskustelulle. Ajatuksia vaihdettiin paljon matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuudesta ja työelämän unelmista. Havahduin itse siihen todellisuuteen, että lähes jokainen meistä haaveili erilaisesta työurasta, mutta opiskelemme kaikki samaa alaa. Koulutuksemme tarjoaa todella laajat mahdollisuudet työskennellä erilaisissa tehtävissä. Osa joukkueestamme on jo valmistunut ja työskenteleekin nyt maailmalla erilaisissa tehtävissä.
Yhdistystoiminta kasvattaa verkostoja helposti ja hauskasti
Olen toiminut Porin Restonomiopiskelijat PoReston hallituksessa kaksi vuotta, ja sitä kautta kiertänyt monenlaisissa verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksissa. Aluksi ajattelin, että verkostoituminen verkossa on lähes mahdotonta, mutta todellisuudessa se on helppoa, kunhan vain heittäytyy. Kamera auki, mikki auki ja vaihtamaan ajatuksia. Tuntuu upealta, kun pääsee tapaamaan näitä ihmisiä livenä! PoRestona halusimmekin järjestää meidän alamme opiskelijoille mahdollisimman paljon tilaisuuksia tutustua toisiinsa hauskan pidon merkeissä.
PoReston hallitus 2022
PoReston jälkeen otin haasteen vastaan ja lähdin mukaan Suomen Restonomiopiskelijaliitto Sureon hallitukseen. Sureon toiminnassa ollaan paljon tekemisissä muiden restonomiopiskelijoiden kanssa. On ihanaa tuntea olonsa tervetulleeksi missä vain liikunkin. Esimerkiksi reissatessa junien vaihtoaika voi olla aika pitkäkin, niin on ihana laittaa viestiä tutuille ja aina löytyy kahviseuraa!
Verkostoitumalla myös työelämä helpottuu, minun on helpompi soittaa kaverille ja kysyä vaikka apua tai tarjousta liittyen tapahtumaan. Tiedän keneltä voin pyytää apua, kun haluan lähteä järjestämään tapahtumaa tai kenelle voin laittaa sähköpostia ja pyytää tarjousta majoitukselle. Eräs voi auttaa minua valitsemaan onnistuneet tarjoilut juhliin ja toinen voi auttaa minua, kun tietokoneeni hajoaa.
Lähde siis rohkeasti verkostoitumaan!
Teksti ja kuvat: Jonna Hautamäki, valmistuva Matkailuliiketoiminnan opiskelija
Maaliskuussa 2023 sain kunnian olla mukana edustamassa Satakunnan ammattikorkeakoulua restonomien vuosittaisessa tietotaitokilpailussa Tampereella, eli Tamperestossa.
Restonomiopiskelijoille tarkoitetussa kolme päivää kestävässä kilpailussa yhteistyökumppaneiden antamat tehtävät liittyivät tänä vuonna alan veto- ja pitovoimahaasteisiin, MaRa-alan työhyvinvointiin, asiakaskokemuksen parantamiseen sekä kierrätykseen. Tapahtuman tarkoitus on esitellä restonomiopiskelijoiden osaamista, restonomikoulutusta ja sen tunnettuutta. Omalle tiimille kisoista mukaan tarttui kuudes sija, verkostoitumispalkinto, paljon uusia kokemuksia, kohtaamisia sekä alan ammattilaisten oppeja.
Oppeja ja vinkkejä verkostoitumiseen
Vaikka kisoista ei lähtenytkään kirkkainta pokaalia mukaan, tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä opiskelijoiden verkostoitumisen kannalta. Verkostoituminen on hyvä aloittaa jo opiskeluaikana, sillä oikeiden ihmisten tuntemisesta on paljon hyötyä työnhaussa ja se voi parhaimmillaan tarjota uusia työmahdollisuuksia.
Oma tiimini päätti ottaa verkostoitumisen tosissaan ja täytimme kisojen verkostobingoa ahkerasti. Tampereston verkostobingo sisälsi erilaisia hauskoja tehtäviä, joissa oli pakko ottaa kontaktia rohkeasti muihin kilpailijoihin. Tämä luonnollisesti johti mieleenpainuviin kohtaamisiin ja uusiin ystävyyssuhteisiin.
Verkostoituminen vaatii aktiivisuutta ja välillä myös heittäytymiskykyä. Vaikka jokaiselle verkostoituminen ei ole yhtä luontevaa, olen silti itse sitä mieltä, että kun rohkeasti tutustuu ihmisiin ja aloittaa keskustelun tuntemattoman kanssa, se yleensä johtaa hyviin asioihin. Jos jää odottamaan, että uudet tuttavuudet ja mahdollisuudet löytävät sinut, voi joutua pettymään.
”Good things come to people who wait, but better things come to those who go out and get them.” – Anonymous
Olen huomannut, että edelleen liian suuri osa opiskelijoista perustaa LinkedIn-profiilinsa vasta valmistumisensa jälkeen. Karu fakta on kuitenkin se, että työpaikat täytetään nykyaikana suosittelujen kautta, ja ajan tasalla oleva LinkedIn-profiili toimii mainiona käyntikorttina työnhakijalle.
Asiantuntijatehtäviin vaaditaan koulutusta ja kokemusta, mutta nykyään painoarvoa saa myös alalle luoduista verkostoista. Verkostoituminen kannattaa aloittaa siis jo opiskeluaikana, mikäli ei halua aloittaa työnhakuansa nollasta valmistumisen jälkeen, ilman yhtäkään kontaktia alan toimijoihin ja työnantajiin.
Vaikka tunnistaisit itsesi kotona viihtyväksi introvertiksi ilman sosiaalisia taitoja, kannustan silti lähtemään ulos ja osallistumaan opiskelijoille tarkoitettuihin tapahtumiin, alan messuille ja rohkeasti verkostoitumaan!
Teksti ja kuvat: Nelli Välimäki, Matkailuliiketoiminnan kolmannen vuoden opiskelija
En joutunut pitkään pähkäilemään lähdenkö mukaan, kun kuulin mahdollisuudesta liittyä restonomien SM-kisajoukkueeseen Satakunnan ammattikorkeakoulun riveissä. Jo vuodesta 2002 järjestetty RESTO-tietotaitokilpailu järjestettiin tällä kertaa Tampereella ja odotin saavani jonkinlaista kotikenttäetua paljasjalkaisena tamperelaisena.
Puolustimme Satakunnan ammattikorkeakoulun kultaa neljän naisen Porittaret-joukkueella. Vaikka edustinkin Poria verenmaku suussa, rintaa röyhistellen lähdin katsomaan miten TampeRESTOn järjestäjätiimi tuo kotikaupunkini parhaat puolet esiin. Ja kyllähän Tamperetta kehtaa rinta rottingilla esitellä ulkopaikkakuntalaisille, jättihankkeet ovat muovanneet vaatimattomasta teollisuuskaupungista miltei metropolia muistuttavan dynaamisen kulttuurikeskuksen.
Tampereen keskustan uutta kaupunkisiluettia dominoi One World Trade Centerinkin suunnitelleen arkkitehdin Daniel Libeskinin taidonnäyte, 2021 valmistunut maailmanluokan Nokia Arena. Saimme majoittua areenan yhteyteen integroituun Lapland Hotels Arenaan. Oli harvinaista herkkua näin majoitusliikkeessä Tampereella työskentelevälle päästä kokemaan Tampere majoittujan perspektiivistä. Lapland Hotels Arenan ultramodernit hissit ja herkkuja notkuva aamiaispöytä saivat jo minut vakuuttuneeksi, että kilpailuihin lähtö oli vaivan arvoista. Aamiaispöydästä löytyi mielenkiintoisia fuusioita tamperelaisista perinneherkuista, muun muassa poromustamakkara.
Tampereen ratikan siivittämänä rankkojen kisapäivien päätteeksi pääsimme nauttimaan illallista paikallisiin ravintoloihin. Yhdeksi ravintoloista oli valikoitunut kantapaikkani, Finlaysonin tehdasalueella toimiva legendaarinen panimoravintola Plevna. Plevnan uumenissa toimivan Koskipanimon huurteisten äärellä oli mahdollisuus nollata ja verkostoitua alan toimijoiden kanssa.
Tampere on Suomen teatterikaupunki. Olikin luonnollista, että kilpailu huipentuikin hulppeaan gaalailtaan 1897 valmistuneessa Tampellan juhlatalossa, jossa toimii nykyisin Tampereen Komediateatteri. Parhaat päällämme saimme nauttia neljän ruokalajin illallisen viineineen ja nauttia stand-up komiikasta.
Harmikseni kotikenttäetuni ei kantanut voittoon, Porittaret eivät pokanneet kisoista kultaa. Emme kuitenkaan joutuneet poistumaan tyhjin käsin, sillä voitimme verkostoitumispalkinnon. Vaikka koko kisan voitto meni sivu suun, koin voittaneeni. Sain verkostoitua hulvattomaan joukkoon Suomen motivoituneimpia restonomiopiskelijoita sekä ystävystyä kolmen upean Porittaren, Nellin, Sirjan ja Elinan, kanssa.
Teksti: Liisa Kemppainen, International Tourism Management -tutkinto-ohjelman kolmannen vuoden opiskelija Kuvat: Liisa Kemppainen ja Emma Roinila
Tänä vuonna pääsimme testaamaan oppejamme restonomiopiskelijoille suunnatussa Resto-tietotaitokilpailussa ja kilpailemaan Suomen mestaruudesta. Kilpailu järjestettiin Tampereen ammattikorkeakoulun isännöimänä Tampereella, jossa 12 joukkuetta otti toisistaan mittaa.
Kolme päivää kestävässä tapahtumassa pääsimme miettimään ideoita MaRa-alan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen digitalisaation ja dataohjautuvuuden avulla (toimeksiantajana Rethink Gastro) sekä selvittää ja pohtia, miten tapahtumien asiakaskokemuksia voidaan kehittää digitaalisesti tuoden arvoa samalla myös tapahtumajärjestäjille (toimeksiantajana tapahtumasovellus Liveto). Kolmantena tehtävänä oli suunnitella toimiva ratkaisu tölkkihävikin minimointiin (toimeksiantajana NoHo Partners). Kilpailussa keskityttiin myös MaRa-alan tulevaisuuden kehittämiseen huomioiden kilpailun teemat, jotka olivat yhdessä, vastuullisesti ja kehittäen.
Kilpailun päätteeksi saimme pukea iltapuvut päälle, sillä koko tapahtuma huipentui gaalailtaan, jossa meille tarjoiltiin kolmen ruokalajin menu. Gaalassa palkittiin myös koko kilpailun voittajat. Meidän joukkueemme voitti verkostoitumispalkinnon ja sijoittui koko kilpailussa kuudenneksi.
RestoKisat2023 sisälsivät paljon verkostoitumista, heittäytymistä, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja sekä vahvaa tiimityöskentelyä. Tämä kerran elämässä koettava tietotaitokilpailu antoi itselleni enemmän motivaatiota, uusia kontakteja, enemmän tietotaitoa alastamme sekä uskoa omaan ammattitaitooni. Kilpailu oli henkisesti rankka ja päivät olivat pitkiä, mutta päällimmäinen tunne koko kokemuksesta on kuitenkin kiitollisuus.
Ensi vuoden Resto-tietotaitokilpailun isännöi Satakunnan ammattikorkeakoulu ja sen Porin kampus, ja silloin suunnataan katseet tulevaisuuteen ja siirrytään ravintolamaailmasta teollisuusmatkailuun.
MaRa-alan tulevaisuus on meistä restonomeista kiinni. Ilman meitä ei MaRa-alaa olisi, joten olkaamme ylpeitä meidän ammateistamme. Se, miltä MaRa-alan brändi näyttää tulevaisuudessa, voimme vaikuttaa siihen yhdessä. Mennään siis yhdessä kohti parempaa, vastuullisesti ja kehittäen.
Teksti: Sirja Nuolioja, toisen vuoden Matkailuliiketoiminnan opiskelija Kuvat: Emma Roinila
International Business and Marketing Logistics oli koulutusohjelman nimi, kun vuonna 2009 aloitin tradenomiopinnot SAMKin kanalikampuksella Raumalla. Tradenomitutkinnon ja myyjänä tehtyjen työvuosien jälkeen aloin kiinnostua entistä enemmän elämysten myymisestä asiakkaiden päivittäisten tarpeiden täyttämisen sijaan, ja elokuussa 2020 pääsin opiskelemaan restonomiksi International Tourism Management -koulutusohjelmassa Porissa.
Kansainvälinen liiketoiminta, ja Suomen nostaminen entistäkin parempiin asemiin kilpailukyvyssä ja arvostuksessa globaalissa näkyvyydessä ovat kiinnostavia ja nousevia aloja. Tradenomina opin valtavasti perusasioita liiketoiminnasta, kannattavuudesta, yritystoiminnasta ja muun muassa asiakkaiden käyttäytymisestä. Restonomina pääsen hyödyntämään tuota osaamista, mutta sen lisäksi olen saanut kasvattaa tuon osaamisen päälle uuden kerroksen elämysten, asiakaskokemuksen ja paikallisen osaamisen ja mahdollisuuksien hyödyntämisen muodossa.
Restonomin ydinosaaminen esiin Resto-kilpailussa
Restonomit ovat erilaisiin esimiestehtäviin valmiita vieraanvaraisuuden mestareita, joiden taitoihin kuuluvat uusien ratkaisujen löytäminen ja alan kehittäminen, sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen ja asiakkaan kohtaaminen.
Näitä taitoja pääsin näyttämään omalta osaltani SAMKin joukkueessa Resto23 -tietotaitokilpailussa. Tiiviit kisapäivät pitivät sisällään kolme erilaista kisatehtävää. Ensimmäisessä päästiin ideoimaan työhyvinvoinnin sekä tuottavuuden lisäämistä erilaisia digitaalisia keinoja ja dataa käyttäen Rethink Gastro -hankkeen toimeksiantamana. Toisen tehtävän toimeksiantaja oli Liveto, jonka tapahtumasovellukseen meidän tuli kehittää uusia ominaisuuksia, jotka palvelisivat monipuolisesti erilaisten tilaisuuksien osallistujia ruokakojun yrittäjästä festarikävijään. Kilpailutehtävät huipentuivat Nokia Arenalla NoHo Partnersin toimeksiantoon tyhjien tölkkien hävikin minimoimisesta.
Kilpailu oli kokemuksena mahtava yhdistelmä tervettä stressiä, tiimityötä, hotelli- ja opiskelijaelämää, ja ennen kaikkea omien tietojen ja taitojen hyödyntämistä ja esille tuomista monipuolisten tehtävien raporteissa ja pitchauksissa. Tehtävien aikana jokainen tiimimme jäsen oli korvaamaton, ja antoi kaikkensa yhteisen tuloksen eteen.
Verkostoituminen muiden opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on myös olennainen osa Restokisojen konseptia, onhan vieraanvaraisuus myös tiimityötä yli oppilaitos- ja yritysrajojen. Siitä joukkueemme pokkasikin palkinnon, herkullisen brunssin sekä rannekkeen huvipuiston elämyksiin.
Kisojen jälkeen restonomiksi valmistumiseni on aivan nurkan takana, ja työni upeassa elämyskartanossa jatkuvat uusien ideoiden siivittäminä. Tätä tehdään sydämellä, rakkaudesta lajiin ja asiakkaita varten.
Teksti: Elina Nurmi, valmistuva International Tourism Management -opiskelilja Kuvat: Emma Roinila
Merkityksellisyyden kokemus syntyy arvostuksen ja tarpeellisuuden tunteen kautta. Se, että työntekijä kokee itsensä arvostetuksi tekee työstä myös itselle arvokasta. Merkityksellisyyttä lisää se, että työntekijä tuntee itsensä ja tekemänsä työn tarpeelliseksi. Jos työntekijällä on tunne, että häntä ei arvosteta eikä tarvita, niin työ muuttuu herkästi merkityksettömäksi ja työntekijän asenne sitä kohtaan välinpitämättömäksi.
Myös työn mielekkyys vaikuttaa siihen miten merkitykselliseltä se itselle tuntuu. Jos työntekijä nauttii tekemästään työstä, hän todennäköisesti myös arvostaa tekemäänsä työtä ja sen tulosta enemmän. Työn mielekkyyttä ja näin ollen merkityksellisyyttä lisää mahdollisuus kehittyä työssään ja edetä urallaan. Tilaisuuksia itsensä kehittämiseen voi tavoitella esimerkiksi etenemismahdollisuuksilla organisaation sisällä. Mielekkyys työtä kohtaan voi säilyä myös muilla tavoin, esimerkiksi tehtäväkohtaisia lisävastuita saamalla tai koulutusten kautta. Joissain organisaatioissa voi olla myös mahdollista vaihdella työtehtäviä ja työskentelypistettä. Kun työ säilyy mielenkiintoisena ja vaihtelevana, sen merkityksellisyys korostuu. Vastakohtana tälle olisi työ, jossa päivät toistuvat liukuhihnamaisesti samanlaisina ilman mielekkyyttä tai vaihtelua. Tällaisessa tilanteessa työnteko ei varmasti tuntuisi kovin merkitykselliseltä.
Merkityksellisyyden kannalta on myös tärkeää, että työtehtävät vastaavat työntekijän koulutusta tai osaamistasoa. Mahdollisuus omien vahvuuksien näyttämiseen ja oman tietotaidon jakamiseen työyhteisössä, sekä muiden ihmisten auttaminen lisäävät merkityksellisyyden kokemista. Myös työnantajalla ja esihenkilöllä on tässä suuri rooli. Jos työntekijälle annetaan riittävästi vastuuta ja työntekijällä on tunne, että hänen taitoihinsa luotetaan, työntekijä voi kokea itsensä arvostetuksi ja työnteon mielekkääksi ja merkitykselliseksi.
Mikä tekee työnantajasta vetovoimaisen?
Organisaation maine on ensimmäinen asia, joka kiinnittää työnhakijoiden huomion. Hyvämaineinen työnantaja houkuttelee todennäköisimmin enemmän hakijoita kuin organisaatio, josta liikkuu epämääräisiä kuulopuheita. Organisaation vetovoimaa lisää sen luotettava ja vastuullinen mielikuva. Työntekijöiden, niin entisten kuin nykyistenkin, viihtyvyys työssä ja työpaikalla vaikuttaa työnantajan maineeseen alan sisällä. Tärkeää on myös, että työntekijöitä kohdellaan ja arvostetaan tasapuolisesti.
Työnantajan vetovoimaisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös työn palkkaus ja edut. Palkkauksen on oltava kilpailukykyinen alan sisällä, jotta työntekijät saadaan houkuteltua hakeutumaan juuri kyseiseen yritykseen. Palkan ja etujen lisäksi myös kehittymis- ja etenemismahdollisuudet ovat tärkeitä työntekijöiden houkuttelemisessa. Vetovoimainen työnantaja tukeekin työntekijän kehityskaarta. Myös hyvät työolosuhteet ja toimivat ja nykyaikaiset työskentelyvälineet ja -tilat vaikuttavat siihen, kuinka houkuttelevana työnantaja nähdään. Riittävät resurssit etenkin työntekijöiden määrässä vaikuttavat työolosuhteisiin merkittävästi. Jatkuva aliresursointi johtaa työntekijöiden uupumiseen, joka heikentää työntekijöiden sitoutumista ja vaikeuttaa uusien työntekijöiden saatavuutta.
Millaiset keinot saavat työntekijän sitoutumaan työhön ja työnantajaan?
Sitoutuneet työntekijät eli jatkuvat työsuhteet ovat tärkeä voimavara yrityksille, sillä se mahdollistaa työnteon keskeytyksettömän suorituksen ja parhaimman mahdollisen työtuloksen aikaansaamisen.
Yksi tärkeimpiä keinoja saada työntekijä sitoutumaan työnantajaan pitkäaikaisesti on taata uusille työntekijöille hyvä ja asiantunteva perehdytys työhön. Perehdytys ideaalisesti olisi jatkuvaa, tarkoittaen että työntekijät saisivat säännöllisesti lisäperehdytystä tai koulutusta uusiin ja muuttuviin työtehtäviin. Työnantajaan sitoutuminen on myös todennäköisempää, jos työnantaja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden edetä urallaan organisaation sisällä.
Työsopimus on konkreettinen väline sitouttaa työntekijä yritykseen. Työsopimuksen tulisi olla riittävän pitkäkestoinen, jotta työntekijä tuntee elantonsa turvatuksi pidemmäksi aikaa eikä joudu jatkuvasti pelkäämään, että työsopimusta ei yhtäkkiä uusittaisikaan. Lyhyitä pätkäsopimuksia ja nollasopimuksia tulisi välttää kokonaan. Jos pidempiaikainen työsopimus ei esimerkiksi työn kausiluonteisuuden vuoksi ole mahdollista, työntekijöitä voidaan yrittää sitouttaa lupaamalla töitä myös seuraavalle sesongille.
Työntekijä saadaan myös paremmin sitoutettua, jos palkkaus ja edut ovat riittävän hyvät. Yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin hyvä työilmapiiri. Jos työyhteisössä on hyvä henki ja työntekijät viihtyvät työssään, se todennäköisesti edistää työsuhteen jatkuvuutta, vaikka palkka olisikin hieman pienempi. Hyvään työilmapiiriin vaikuttaa myös esihenkilön johtamistyyli ja -taidot. Johtamisen tulisi olla avointa ja esihenkilön helposti lähestyttävissä. Työntekijöillä tulisi olla tunne, että heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon työntekoa koskevissa päätöksissä. Tärkeää on myös, että työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti, ja että kaikilla työntekijöillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Sitoutumisen edistämiseksi työntekijälle on myös tärkeää saada työstään säännöllisesti palautetta esihenkilöltä. Palaute tulisi olla rakentavaa, ja sitä tulisi antaa myös hyvästä työsuoriutumisesta. Kehityskeskustelut ovat hyvä tilaisuus saada ja antaa palautetta, mutta esihenkilö voi myös matalalla kynnyksellä kannustaa työyhteisöään kiittämällä hyvästä työstä ja tuomalla onnistumisia esiin.
”Matkailu- ja ravitsemisalan työnantajien vetovoima ja työntekijäkokemus” oli yksi tämän vuoden RESTO-tietotaitokilpailun kisatehtävistä. RESTO-kisat ovat vuosittain järjestettävät valtakunnalliset restonomiopiskelijoiden SM-kilpailut, joiden tavoitteena on tuoda esiin restonomikoulutusta ja restonomien osaamista, sekä luoda verkostoitumismahdollisuuksia eri ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden, opettajien, ja toimialan yrityksien välillä.
RESTO-kilpailuun osallistuminen jo ensimmäisenä opiskeluvuotena lisäsi omaa ymmärrystäni siitä, miten monipuolisiin työtehtäviin restonomitutkinto valmistaa, ja oli mukavaa päästä tutustumaan ja verkostoitumaan eri toimijoiden kanssa.
Teksti: Sofia Viertola, Matkailun tutkinto-ohjelman ensimmäisen vuoden opiskelija Kuvat: Officen kuvapankki
Mitkä ihmeen Resto-kisat, kysyin itseltäni, kun sähköpostiini kilahti tammikuussa viesti aiheena ’Lähdetkö SAMKin joukkueeseen Resto-kisoihin 2022?’. Pienen aprikoinnin ja selvittelyn jälkeen vastasin viestiin myöntävästi, enkä ole jäänyt katumaan päätöstäni hetkeksikään.
Jo vuodesta 2002 asti järjestetyt Resto-tietotaitokisat kisattiin tänä vuonna Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämänä Jyväskylässä. Kisoissa restonomiopiskelijat pääsevät kisaamaan joukkueensa kanssa muita ammattikorkeakouluja vastaan erilaisissa matkailualaan liittyvissä kilpailutehtävissä. Verkostoituminen on myös tärkeä osa Resto-kisoja, sillä se tarjoaa oivan mahdollisuuden tutustua muihin alan tuleviin osaajiin sekä kisojen yhteistyökumppaneihin sekä tapahtumaan osallistuviin opettajiin eli kollegoihin.
SAMKin joukkue SataMimmit: Sofia Viertola, Milla Ruonala, Jonna Hautamäki ja Julia Roumio sekä joukkueen maskotti Porin karhun pohjoinen serkku Mimmi.
Jo ennen kisakaupunkiin saapumista kisajoukkue pääsee testaamaan osaamistaan ennakkotehtävän merkeissä. Tänä vuonna joukkueiden tehtävänä oli suunnitella palvelukonsepti Jyväskylän satamaan avattavaan Sataman Viiluun sekä kuvata joukkueesta lyhyt esittelyvideo. Lisäksi joukkueemme valmistautui kisoihin lukemalla järjestävästä ammattikorkeakoulusta JAMKista, alueen isoimmista matkailutoimijoista sekä meneillään olevista hankkeista ja projekteista.
Joukkue valmistautumassa viimeisen tehtävän esitykseen Vesilinnan näköalaravintolassa
Itse kisat olivat kaksipäiväiset, mutta kisoja edeltävänä iltana saimme mahdollisuuden osallistua get together -iltaan, jolloin pääsimme jo tutustumaan muihin joukkueisiin. Kisapäivät olivat erittäin antoisia ja opettavaisia, mutta pitkiä. Oli mahtavaa päästä tutustumaan niin moneen uuteen ihmiseen ja haastamaan sekä testaamaan omaa osaamistaan kisatehtävissä. Kisat huipentuivat viimeisenä kisapäivänä juhlalliseen gaalailtaan. Illan aikana pääsimme nauttimaan neljän ruokalajin menun ja viettämään aikaa muiden kisaajien kanssa. Myös kisojen voittajat julkistettiin illan gaalassa.
Joukkueemme pärjäsi tämän vuoden kisoissa mahtavasti! Ykkössija oli Satakunnan ammattikorkeakoululle ensimmäinen laatuaan. Koko kisan voiton lisäksi voitimme parhaan ennakkotehtävän palkinnon sekä saimme kunniamaininnan toisen kisatehtävän toimeksiantajalta Sauna From Finlandilta ja Savutuvan Apajalta. Kisoista jäi silti päällimmäisenä mieleen kuinka mahtava ja ainutlaatuinen kokemus se oli.
Kannustankin kaikkia opiskelijoita tarttumaan tilaisuuteen, jos sellaista sinulle tarjotaan!
SataMimmit voitti koko kisan!
Seuraavan vuoden Resto-kisat järjestetään Tampereella ja vuonna 2024 on SAMKin vuoro päästä isännöimään kilpailut.
Teksti: Milla Ruonala, kolmannen vuoden International Tourism Development -koulutusohjelman opiskelija Kuvat: Emma Roinila, matkailuliiketoiminnan lehtori
