Voimaa luonnosta – miten luonto ympärillämme vaikuttaa meihin?

Tiesitkö, miten luonto vaikuttaa sinuun? Koska viimeksi olit luonnon kanssa tekemisissä? Use of Natural Resources in Tourism -opintojaksolla olemme käsitelleet yhtenä aiheena luonnon vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Jo pienetkin hetket luonnossa tarjoavat uskomattomia hyötyjä sekä kehon että mielen hyvinvointiin. Osana kurssia olemme myös kehittäneet päiväohjelman matkailijoille, jossa olemme konkreettisesti pohtineet, miten luoda asiakkaalle kokemus luonnossa.

Luonto ja hyvinvointi ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Luonnolla on tunnetusti lyhyitä kuten myös pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat suurimmaksi osaksi hyvin itsestään selviä; ihmiset liikkuvat enemmän luonnossa, ja aktiivisuus parantaa fyysistä terveyttä. Erilaisten ympäri maailmaa tehtyjen tutkimusten kautta on saatu selville, miten lyhyetkin luontovierailut vaikuttavat positiivisesti esimerkiksi henkilöiden syketaajuuteen ja pidemmällä tähtäimellä voivat jopa estää esimerkiksi hengityselinsairauksia. (Tyrväinen, Lanki, Sipilä & Komulainen 2018.)

Kun puhutaan luonnosta, suurimmalla osalla ihmisistä tulee ensimmäisenä esimerkiksi metsä mieleen. Luontoa on kuitenkin aivan kaikkialla ja luonnossa liikkumista, tai vain olemista, voi toteuttaa helposti myös esimerkiksi kaupunkien rakennetuissa puistoissa. Kaikella luonnossa liikkumisella on positiivisia vaikutuksia terveyteen, mutta mitä suurempi luontoalue on kyseessä, sitä paremmin pystytään varmistamaan sen hyvinvointivaikutukset. (Luke www-sivut n.d.)

Luonto voi vaikuttaa psyykkiseen mielenterveyteen suoraan tai aivan huomaamattomasti. Missä tahansa luonnossa liikkuminen kuitenkin edistää tunnetun stressin vähentämistä, ja sillä on huomattu olevan suora vaikutus suuremmista stressaavista elämäntilanteista johtuvien negatiivisten ajatusten lieventämiseen ja jopa itsetunnon kohentamiseen. Luonnossa liikkumisen on myös huomattu vaikuttavan lapsilla esimerkiksi ADHD-oireisiin, sillä luonto on rauhallinen paikka, jossa ei ole ulkopuolisia ärsykkeitä kuten suurta melua. Henkilöiden huomattiin keskittyvän paremmin ja olevan tarkkaavaisempia luonnossa oleskelun jälkeen. (Marjamäki 2018.) Mitä enemmän liikutaan luonnossa, sitä parempi on emotionaalinen hyvinvointi ja sen kautta koko mielenterveys.

Summery rural farmhouse experience – Feel the nature around you!

Tehtävänämme tällä kurssilla oli kehittää asiakkaille päiväohjelma, jonka teemana on rural farmhouse in summer. Keksimme tapahtumapaikaksi kuvitteellisen maatilaympäristön lähellä suomalaista sekametsää. Päiväohjelmamme sisältää monenlaista luontoon liittyvää toimintaa maatilan luonnonläheisessä miljöössä. Siellä asiakkaat pääsevät kokemaan luonnon rauhoittavan voiman ja osallistumaan maatilan arkeen.  Päiväohjelmassamme luonto on siis suuressa roolissa ja sitä hyödynnetään monipuolisesti, mutta vastuullisesti. Asiakkaat pääsevät esimerkiksi tutustumaan maatilan eläimiin niiden luonnollisessa elinympäristössä.

Maatilavierailullaan asiakkaat pääsevät tutustumaan suomalaiseen metsään ja luontoon sekä oppimaan, miten luonnonvaroja hyödynnetään maatilan jokapäiväisessä elämässä. Asiakkaat pääsevät kokemaan erilaisia aktiviteettejä, kuten marjojen ja sienien poimintaa sekä ruuan viljelyä pellolla satokauden mukaan. Päiväohjelma on suunniteltu niin, että luontoa ei vaurioiteta. Esimerkiksi saunaan valmistettavia vihtoja varten ei katkota oksia puista, vaan ne tehdään metsän hakkaamisen yhteydessä ylijääneistä oksista. Metsässä liikutaan vain valmiita polkuja pitkin, jotta metsän kasvillisuus ei kärsi. Asiakkaille kerrotaan myös jokamiehenoikeuksista, jonka sääntöjä kaikkien metsässä liikkujien tulee noudattaa. Ohjelmamme avulla tarjoamme asiakkaalle mahdollisuuden hiljentyä ja rauhoittua luonnon äärellä esimerkiksi riippumattomakoilun kautta.

Kuva: Unsplash
Kuva: Unsplash

Mitä opimme luonnonvarojen käytöstä osana matkailua?

Opimme tässä tehtävässä, että saatamme pitää suomalaista luontoa ja sen puhtautta välillä itsestäänselvyytenä. Monelle ulkomaalaiselle se on kuitenkin uskomaton kokemus, jollaiseen heillä ei kotimaassaan ole mahdollisuutta. Opimme myös, että luonto tarjoaa meille paljon enemmän ja erilaisilla tavoilla hyvinvointia kuin olimme osanneet ajatella. Huomasimme, että luontoa on mahdollista hyödyntää matkailualan aktiviteeteissa kestävästi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kestävillä valinnoilla palvelu jäisi vajaaksi tai tehokkuudesta täytyisi tinkiä.

Haastamme sinutkin laittamaan kumpparit jalkaan ja talsimaan lähimpään metsään keräämään voimaa syksyisestä luonnosta!

Lähteet:

Luke www-sivut. n.d. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Viitattu 14.11.2020. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/luonnon-hyvinvointivaikutukset/

Marjamäki, E. 2018. Tutkimustietoa luonnon vaikutuksista lasten hyvinvointiin. Viitattu 14.11.2020. https://www.hyvinvoinnin.fi/blogs/mieli-ja-hyvinvointi/tutkimustietoa-luonnon-vaikutuksista-lasten-hyvinvointiin

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Viitattu 14.11.2020. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Teksti: Matkailun toisen vuoden opiskelijat Sini Kiljala, Emmi-Lotta Lindell, Julia Roumio ja Sandra Uusitalo

Finavia tuo maailman kotiovelle – Helsinki-Vantaan lisäksi myös maakuntiin

Vierailuluennon aluksi Finavian Business Controller Joona Salonen kysyi, kuka tietää mitä Finavia tekee. Osaisitko sinä vastata?

Luennon jälkeen tiesimme: ylläpitää 21 lentoasemaa Suomessa ja koordinoi kaikkia lentoaseman prosesseja aina lähtöportille ja lentokoneeseen asti.

Kuvakaappaus verkkoluennolta

Yritysesittelyn lisäksi Joona kertoi omasta urastaan Finavialla ja antoi innostavia esimerkkejä mahdollisista matkailualan restonomien töistä lentoasemaliiketoiminnan parissa.

Jos ensimmäisen vuoden opiskelijat lähtisivät hakemaan harjoittelupaikkoja jo nyt (harjoittelu alkaa toisen vuoden keväänä), niin Finavia saisi varmaan meiltä aika monta hakemusta!

Mihin se ruoka hävisi?

”Joku on sen valmistanut, se on pakattu ja kuljetettu tänne. Se on kannettu ylös, purettu pakkauksista, säilötty, valmistettu, laitettu tarjolle – ja sitten se heitetään roskiin.” Näin kuvasi Original Sokos Hotel Vaakunan hotellipäällikkö Riina Ojanen ruokahävikin ydinongelmaa. Mikäli ruokahävikkiin ei kiinnitettäisi huomiota, voisi jokainen hotellivieras aamiaiselle saapuessaan heittää saman tien roskiin banaanin tai kolme nakkia. Sen verran nimittäin on keskimääräinen ruokahävikki ilman toimenpiteitä. Aika huikea ajatus.

Osallistuimme ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa päätöksentekotyöpajaan, joka toteutettiin yhdessä Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa. Turun yliopiston Céline Kylänpää ja Timo Halttunen tutkivat kansainvälisessä hankkeessa opiskelijoiden päätöksentekotaitoja. Käytännön ongelmana oli ruokahävikki ja alustuksen ongelmaan tarjoili hotellipäällikkö aidossa oppimisympäristössä hotellin ravintolasalissa. Opiskelijat pohtivat pienryhmissä, miten esimerkiksi linjastoja muuttamalla, aamiaisaikoja porrastamalla, lautaskokoa pienentämällä, positiivisella viestinnällä ja varastonkierrolla voidaan vähentää asiakkaiden lautasille jäävän ruoan määrää.

Ruokahävikin lisäksi opiskelijat oppivat aktiivisen osallistumisen, keskustelun vetämisen ja erilaisten näkökulmien kuuntelemisen merkityksestä. Oli hienoa seurata, miten opiskelijat yhdistivät työkokemuksesta karttunutta osaamista uusiin ideoihin ja ryhmät pääsivät heittäytymään ongelman ratkaisuun.

Ja sen ruoanhan ei tarvitse hävitä roskiin – buffetaamiaisella voi aina hakea lisää, niin jaksaa ratkoa taas seuraavia ongelmia!

Teksti: Heini Korvenkangas
Kuvat: Emma Roinila

Bussimatkailu – kätevää, rentoa, ahdasta, edullista?

Henkilöliikennepalvelut-opintojaksolla saimme kuulla ajankohtaista ja mielenkiintoista tietoa bussimatkailusta pitkän linjan bussimatkailuyrittäjä Anssi Manniselta. Anssin ja hänen veljensä omistama Bussi-Manninen on järjestänyt matkoja kotimaassa ja ulkomailla jo vuodesta 1926.

Opiskelijat vastaavat Anssi Mannisen kysymykseen Mikä on mielikuvasi bussimatkailusta?. Vastauksissa toistui muun muassa ahtaus, rentous, kätevyys ja edullisuus.
Kuva: Emma Roinila

Ennen Anssin luentoa monen ajatus bussimatkailusta rajoittui vain kokemukseen kaupunkiliikenteestä tai pikavuoroliikenteestä. Mutta bussin kyydissähän voi ihan oikeasti matkaillakin!

Anssi kertoi, että bussimatkojen pääasiallinen matkustajaryhmä on yli 50-vuotiaat (ja erityisesti eläkeikäiset: heidän on mahdollista matkustaa esimerkiksi työssäkäyvien yleisten loma-aikojen ulkopuolella sekä käyttää matkustamiseen pidempi yhtäjaksoinen aika), mutta luennon päätteeksi myös moni opiskelijoista alkoi haaveilla bussimatkasta Eurooppaan! Ehkä maata pitkin matkustamisen trendi tarkoittaa tulevaisuudessa myös entistä enemmän bussimatkailevia nuoria.

Muinaismuistomatkailua Satakunnassa

Satakunnalla on monipuolinen menneisyys. Satakunnan Museon tutkija, arkeologi Teemu Väisänen, esitteli meille tänään Satakunnan muinaismuistokohteita ja sitä miten arkeologiaa ja matkailua voi yhdistää.

Tiesitkö, että Porissa on peräti 268 muinaisjäännöstä?

Satakunnan kunnista erityisesti Eura käyttää monipuolisesti esihistoriaa alueen matkailun kehittämisessä. Jopa Tasavallan presidentti Tarja Halonen on pukeutunut Euran emännän muinaispukuun itsenäisyyspäivävastaanotolla vuonna 2001.

Kuva: Teemu Väisäsen luentodiat

Muinaismuisto- ja kulttuuriperintömatkailu ovat erittäin kiinnostavia matkailun alalajeja. Ehkäpä pääsemme perehtymään niihin opinnoissa vielä lisääkin – vaikka itse paikan päälle kaivauksille tai muinaismuistoihin liittyviä matkailupalveluita kehittämään!

Study visit to Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark

Quiet chatter fills the bus that is heading from Pori to Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark. Onboard is the International Tourism Management class NTO19, who have just started their second year of studies at Satakunta University of Applied Sciences. This study visit to the Geopark is part of their Tourism Product and Experience Design course.

Study visits to different kinds of companies and field-related events are very common in SAMK. For example, our class has visited the Sokos Hotel Vaakuna here in Pori and we also got the chance to visit Matka Nordic Travel Fair, which is organized annually in Helsinki. Study visits bring variation to normal schoolwork and give the students an opportunity to actually see and hear what it is like to work, for example, in a hotel. We also get to ask questions straight from the professionals and get experiences that we would never get in the classroom.

In SAMK we students get to participate in cooperating with the local entrepreneurs and businesses. It can be in the form of a guest lecturer, study visit or doing a project with them etc. Especially in tourism studies, this type of contact with the companies is important. This can help us to network already during our studies, gives us insights on what we could possibly do with our degree and valuable hands-on experience.  We get to work with real companies and give them our ideas and/or solutions. We get different kinds of ‘clients’ from different fields of tourism and a variety of assignments.

Assignment for the Geopark

This course assignment is for each team to design a themed trail in the Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark. We are supposed to use digital, experiential, and interactive content as part of the experience. The content could be anything from photos (old and new), videos, texts, audios, quizzes, games, stories (historical or fictional), etc. Only the sky and imagination is the limit here. These types of assignments are always fun because while they give us the frame it also gives us a lot of freedom to use our imagination and creativity. The different themes are aviation history, wellbeing, outdoors, and geology.

In order to accommodate the needs of the customer, we needed to know more about them so after a tasty lunch we gathered into a conference room to hear more about the themes and the park itself. First, we got to hear about the interesting aviation history that the area holds. It dates back all the way to the 1930s when Suomen Kuvalehti held a competition to find the best location for a new airfield and Soininharju Ridge won. For decades Jämijärvi was one of the pioneers of the Finnish aviation industry and even in the world.

After this Terttu Hermanson, Executive Manager of Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark, told us more about the park itself. Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark covers 5 000 km2 and reaches 10 municipalities. There are also 40 000 inhabitants living in the area. Within the perimeter, there are 52 geosites, 100 cultural sites and 39 natural sites. These sites range from rock formations to churches and bogs to farms.

UNESCO recognition

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark is one of the 161 UNESCO Global Geoparks that can be found in 44 different countries. They are defined as ”single unified geological areas where sites and landscapes of international geological significance are managed with a holistic concept of protection, education and sustainable development” (Website of UNESCO, 2020)

This means that the park is ‘not only about the rocks’. They are promoting geotourism, preserving the area, teaching networking and co-operation and much more. Lauhanvuori-Hämeenkangas is the second Global Geopark in Finland and only got its designation a few months ago (July 2020). UNESCO recognition gives the park visibility and peer support.

DigiLuonto Satakunta is a project organized by Turku School of Economics and Tampere University. Its target areas are rural sectors in the Satakunta region. DigiLuonto aims to develop smart destinations. The goal of this project is to “increase accessibility, real-time interactivity and destination attractiveness for new target groups by digitally augmenting the existing tourism destination resources with enriched experience contents, activities, and open data.”

Let’s get to work!

After a short walk outside our class returned to the conference room and was set to work. Our first task was to come up with at least one idea for each given trail theme. This way no one had to start their assignment from a blank paper. When everyone had given their ideas and thoughts we split into four groups and started to develop the ideas further. After some time we presented our new ideas for the trails to our class and got some feedback and suggestions on how to continue with our plans. The last task we had on our trip was to write a group work plan and also present it.

After a full day our class returned to Pori full of new ideas and ready to set to work for the coming months. Some headed back home, while others headed to the initiation of the first year tourism students. But such is student life at SAMK: busy, eventful, and fun!

We will see what this semester, and the course, will bring us and we will definitely keep you updated.

Text: Milla Ruonala and Roosa Rantanen, second year students of International Tourism Management
Pictures: Roosa Rantanen