Kestävä matkailu Archives

Vaikka ilmastonmuutos on ollut tapetilla jo pitkään, on sille viime vuosien aikana uhrattu enemmän palstatilaa, ja se on saanut normaalin kuluttajan pohtimaan yhä tarkemmin päivittäisiä valintojaan.

Paljon on ollut puhetta ”arjen pienistä teoista”, joilla voi kuitenkin merkittävästi hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä. Yksi suurin huonoa omaa tuntoa aiheuttanut tekijä on ollut matkustaminen, sillä matkustamiseen kuuluu lähes aina jokin kulkuväline, joka harvemmin liikkuu pyhällä hengellä. Matkailualaa voidaan kritisoida myös sen aiheuttamista luonnon maisemien tuhoamisesta, eläinten ja paikallisten asukkaiden häiriintymisestä sekä jäteongelmista. Lista on oikeastaan melko pitkä, mutta siihen on myös reagoitu moniulotteisesti kehittämällä matkailusta kestävämpää.

Matkailuala on suuri, jopa merkittävin elinkeino useille maille, ja se työllistää miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Esimerkiksi Afrikan maat ylläpitävät suojelualueiden hoitoa niiden sisäänpääsymaksuilla, jotka tuottavat arviolta 142 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Koronapandemian myötä matkailun ollessa suljettu, ovat monet suojelualueet ja niiden ympärillä elävät yhteisöt eläneet kuukausia ilman tuloja. Tämä näkyy suojelualueiden hoidon katkeamisena, suojeltavien eläinten salametsästyksenä ja asukkaiden toimeentulon loppumisena. Suojelutoiminnan loppuminen voi siis vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen erittäin radikaalisti.

Covid-19 pandemia herättää meissä ymmärrettävästi enemmän negatiivisia tunteita. Matkustusrajoitukset ovat vieneet monta matkailualan yrittäjää konkurssin partaalle, lentoemännät ovat päätyneet töihin sairaalan tapaturma-asemille, ja normaalisti aurinkorannoilta kirjoittelevat matkabloggarit ovat joutuneet tyytymään kotimaan nähtävyyksiin, tai pysymään kotisohvillaan. Mutta matkustusrajoitukset ja turismiaktiviteettien sulkeminen on merkinnyt myös luonnon ja sen eliöiden palautumista. Etenkin massaturismista ja sen seurauksista kärsineet kohteet ovat saaneet hengähtää ja parantua matkustamisen ollessa tauolla. Lisäksi kotimaan matkailu on lisääntynyt, ja ihmisten suhde luontoon on parantunut.

Vaikka pandemialla ei ole YK:n raportin mukaan ollut suurta muutosta ilmastonmuutokseen, on se vähintään muuttanut ajattelutapaa ja luonut täysin uusia, virtuaalisia matkustustapoja. Ja vaikka jo pitkään on kehitetty kaikenlaisia ympäristöystävällisiä ratkaisuja, on korona-ajan vahvistama lentohäpeä yhdessä koronan vuoksi lisääntyneen ilmastokeskustelun kanssa saanut ihmiset arvioimaan matkustustarvettaan entistä kriittisemmin. Mehän tiedämme, ettei kotiin jääminen ole vastaus ongelmaan, vaan meidän tulisi matkustaa ilmastoa ja ympäristöä säästävästi, pidempään ja harvemmin. Itse uskon, että Covid-19 liittyy vahvasti ilmastonmuutokseen, jossa elämme tällä hetkellä, ja sen vaikutukset näkyvät matkailualassa pitkään. Matkailualan tulee sopeutua tähän muutokseen vastaamalla asiakkaiden arvoihin jatkuvalla kehityksellä.

Teksti: Nanni Valkonen, Matkailun tutkinto-ohjelman toisen vuoden opiskelija
Kuvat: Pixabay

Luontomatkailuun löytyy yhtä paljon motiiveja kuin kävijöitäkin, ja erityisesti meneillään olevan koronapandemian myötä myös suomalaiset ovat innostuneet entistä ahkerammin nauttimaan luontomatkailukohteiden tarjonnasta. Metsähallituksen koostamien kävijätutkimusten mukaan kuitenkin suurelle osalle luonnosta oppiminen, siellä rentoutuminen, maisemien ihailu, luonnossa yöpyminen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpito ovat tärkeimpiä luonnossa liikkumisen motiiveja (Kaikkonen, Virkkunen, Kajala, Erkkonen, Aarnio & Korpelainen 2014).

Suomen luonnossa on neljä vuodenaikaa, mikä tarjoaa monipuolisesti vaihtoehtoja niin matkailupalveluiden tuottajille kuin matkailijoillekin. ”Vaihtelu virkistää” sanotaan, joten mitä mahdollisuuksia virkistäytymiseen tarjoakaan sekä eri luontotyyppien että vuodenaikojen yhdisteleminen keskenään – tähänhän löytyy tuhansia variaatioita!

Suomen luontoa voidaan siis pitää ehtymättömänä mahdollisuuksien aarreaittana, ainakin teoriassa ja mitä tulee matkailupalveluiden ja aktiviteettien suunnitteluun. Luonnonvarat eivät todellisuudessa tietenkään ole ehtymättömiä, varsinkaan ihmisen käsissä, joten niitä täytyy osata hyödyntää kestävästi ja vastuullisesti – niin, että monipuolisuus ja mahdollisuus luontomatkailusta nauttimiseen vaihtelevasti säilyy myös tuleville matkailijapolville.

Vastuullisuus ja kestävyys yhdistetään helposti samaa tarkoittaviksi toiminnoiksi matkailussa. Kestävä matkailu tarkoittaa sekä nykyisen että tulevan toiminnan ympäristöllisten, taloudellisten ja sosio-kulttuuristen vaikutusten kokonaisvaltaista huomiointia; matkailijoiden, matkailuyritysten, matkailukohteiden, ympäristön ja paikallisväestön tarpeet ja erityispiirteet huomioidaan kaikessa toiminnassa. Vastuullinen matkailu taas on liiketoimintaa ja yritysvastuuta, jolla pyritään saavuttamaan ja toteuttamaan edellä kuvattua tavoitetta, eli kestävää matkailua. (Business Finland -verkkosivut, n.d.)

Suomen neljä vuodenaikaa siis tarjoavat mahdollisuuden kiinnostavaan ympärivuotiseen luontomatkailuun joka puolella maatamme sekä kotimaisille että ulkomaisille matkailijoille. Myös VisitFinland pyrkii edistämään matkailua Suomeen kaikkina vuodenaikoina, ei pelkästään talvikuukausina, jolloin luontomatkailijoita saadaan tasaisesti ympäri Suomen, Lapin vetovoimaa väheksymättä. Samalla kun tämä tavoite luo enemmän mahdollisuuksia ja taloudellisesti tasa-arvoisempaa liiketoimintaa eri matkailupalveluiden tarjoajien välille, on erittäin tärkeää huolehtia, ettei ympärivuotinen matkailu kuitenkaan rasita joitakin kohteita ja alueita liikaa.

Suomen luontomatkailussa myös korostetaan hiljaisuutta ja puhtautta, mitkä ovat erinomaisia erottautumiskeinoja kiireisessä maailmanmenossa, joten näistä kannattaisi jatkossakin pitää kiinni. Vastuullisuus ja kestävyys eivät ole yksin kenenkään harteilla, vaan siihen pyrkivät jokainen matkailupalveluiden tuottaja ja matkailutoimija – myös matkailijoilla itsellään on vastuu ylläpitää kestävää kehitystä matkailussa. Tästä viestiminen syyllistämättä, ja matkailuyritysten ja -toimijoiden omia tekoja esimerkkinä käyttäen, viesti vastuullisuuden ja kestävyyden tärkeydestä saadaan yhdessä parhaiten perille.

Eri vuodenaikojen ympärille keskittyvistä ohjelmapaketeista saadaan hyvinkin erilaisia kokonaisuuksia, vaikka niissä hyödynnettäisiinkin samoja elementtejä ja palvelumoduuleja esimerkiksi majoituspaikan tai luontoon liittyvien aktiviteettien suhteen. Talvipaketti maatilalla ei luonnollisestikaan näytä samalta kuin kesäaikaan sijoittuva paketti samassa ympäristössä. Luonnon erilaisuus ja vaihtuvuus asettavat tähän niin rajoitteensa kuin myös mahdollisuutensa, sillä esimerkiksi veden olomuodolla tai luonnosta löytyvillä raaka-aineilla on oma tyypillinen aikansa ja paikkansa. Luovuudella sekä eri luontotyyppien ja vuodenaikojen ominaispiirteisiin perehtymällä on luonnon hyödyntämisessä matkailussa kuitenkin vain taivas rajana.

Teksti: Anniina Leikas, toisen vuoden matkailun opiskelija

Viittaukset:

Business Finland -verkkosivut, n.d. Vastuullisuus: Kestävä matkailu lyhyesti.

Kaikkonen, H., Virkkunen, V., Kajala, L., Erkkonen, J.,Aarnio, M. ja Korpelainen, R. 2014. Metsähallitus. Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista – Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista.

Avainsana: Kestävä matkailu

Koronapandemian vaikutukset matkailuun

Vastuullisesti ja kestävästi yhdistelemällä monipuolisuutta luontomatkailuun